Finnfundin sijoituksilla luodaan Keniaan työpaikkoja ja uusiutuvaa energiaa. Kolme esimerkkiä kertoo hankkeiden tuloksista.
Hyvä palkka, työterveyshuolto, koulutus- ja etenemismahdollisuudet.
Kenian pääkaupungissa Nairobissa Radisson Blu -hotellin työntekijät luettelevat työetujaan. Monet niistä palvelevat erityisesti naisia.
”Äitiysloma on neljä kuukautta, muualla vain kolme. Työhönpaluun jälkeen työpäivä on kaksi tuntia tavallista lyhyempi kahden kuukauden ajan”, kertoo vastaanottovirkailija Rosemary Wachira.
Viiden tähden hotelli avattiin marraskuussa 2015. Hotellissa työskentelee 300 ihmistä, enimmäkseen 20–30-vuotiaita nuoria. Heistä kaksi viidestä on naisia.
Hotelli työllistää myös lähiympäristössä.
”Hotellin käyttämistä tuotteista 80 prosenttia tuotetaan paikallisesti. Välittäjät ostavat niitä myös pientuottajilta.”
”Hotellin käyttämistä tuotteista 80 prosenttia tuotetaan paikallisesti. Välittäjät ostavat niitä myös pientuottajilta”, sanoo hotellin ruotsalainen johtaja Ian Rydin.
Hotelli kierrättää jätteistään 97 prosenttia. Vuoden 2017 alussa se aloitti myös koulutusyhteistyön paikallisen bisneskoulun kanssa.
Onko hanke onnistunut?
Radisson Blu -hotellin rakennutti Elgon Road Developments Limited -hankeyhtiö, johon kehitysrahoitusyhtiö Finnfund sijoitti vuonna 2008. Finnfundin lisäksi yhtiötä rahoittavat Ruotsin ja Tanskan kehitysrahoituslaitokset.
Hotelli luo työpaikkoja ja lisää matkailualan osaamista Kenialle merkittävässä elinkeinossa. Hankkeen arvostelijat kysyvät, olisiko hotelli voitu rakentaa ilman kehitysrahoitusta. Kysymykseen on mahdoton vastata jälkikäteen, sillä sijoituspäätös tehtiin Kenian vuoden 2007 vaalilevottomuuksien jälkeen, jolloin maahan oli vaikea saada kaupallista rahoitusta. Kehitysrahoittajien esimerkin toivottiin houkuttelevan Keniaan myös muita sijoituksia.
TURVALLISIA LÄÄKKEITÄ
Päivässä viisi miljoonaa pilleriä, vuodessa 2,4 miljardia annosta.
Universal Corporation Limited (UCL) -lääketehdas tuottaa Nairobin tuntumassa lääkkeitä aidsiin, malariaan, ripuliin ja särkyyn. UCL:llä on valmius valmistaa sataa eri lääkettä.
Pentti Keskitalo perusti tehtaan kenialaisten veljesten Paju ja Raju Dhananin kanssa vuonna 2004. Maailman terveysjärjestö WHO hyväksyi tehtaan ensimmäisenä Itä-Afrikassa vuonna 2011. Hyväksynnän jälkeen YK-järjestöt alkoivat ostaa tehtaasta lääkkeitä. Vienti laajeni kymmeniin maihin.
Lääkejäämät imuroidaan koneista ennen pesua, jolloin niitä kulkeutuu ympäristöön mahdollisimman vähän.
Koska alueella ei ole toimivaa viemäröintiä, tehtaaseen on kehitetty oma puhdistusjärjestelmä. Lääkejäämät imuroidaan koneista ennen pesua, jolloin niitä kulkeutuu ympäristöön mahdollisimman vähän. Järjestelmästä on otettu mallia myös Euroopassa.
Onko hanke onnistunut?
Vuodesta 2005 lähtien Finnfund sijoitti tehtaaseen yli 10 miljoonaa euroa. Se irtautui sijoituksestaan kannattavasti vuonna 2015. Alkuvuosina hanke eteni hitaasti, mutta WHO:n hyväksyntä vakiinnutti tuotannon. Finnfundille UCL on malliesimerkki onnistuneesta kehitysinvestoinnista.
UUSIUTUVAA ENERGIAA
Maaliskuussa 2017 viimeisin 365 tuulimyllystä nousi pystyyn Länsi-Kenian Turkanassa. Lake Turkana Wind Power voi tuottaa noin 310 megawattia sähköä, mikä vastaa liki viidennestä Kenian nykyisestä sähkönkulutuksesta.
Lake Turkanassa turbiinien käyttöasteeksi ennustetaankin jopa 55 prosenttia. Euroopassa se on 20–40 prosenttia.
Turkanan korkeiden vuorten välisellä tasangolla puhaltaa tasaisen kova tuuli. Turbiinien käyttöasteeksi ennustetaankin jopa 55 prosenttia. Euroopassa se on 20–40 prosenttia.
Tuulipuiston rakentaminen alkoi vuonna 2014. Hanke on poikinut kauppoja myös Suomeen: 365 tuulimyllyä seisovat Peikko Finlandin suunnittelemilla teräsrakenteilla.
Onko hanke onnistunut?
Finnfund sijoitti Lake Turkana Wind Power -hankeyhtiöön vuonna 2014. Yhtiötä rahoittavat myös Norjan, Tanskan, Saksan, Alankomaiden ja Saksan kehitysrahoittajat.
Hanke vastaa Kenian lisääntyvään sähköntarpeeseen ja auttaa vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Puisto otetaan käyttöön, kun valtion voimajohto valmistuu.
Kuten muissa suurissa infrastruktuurihankkeissa, Turkanassakin kysymyksiä ovat herättäneet maaoikeudet ja tuulipuiston vaikutukset paikallisyhteisöihin.
TEKSTI MILMA KETTUNEN KUVA JUHO PAAVOLA
Kirjoittaja työskentelee sisältö- ja viestintäasiantuntijana ulkoministeriön kehitysviestinnän yksikössä.
