Adan Abdinoor, 40, asettaa henkilökorttinsa pöydälle. Hän antaa läsnäolijoille mahdollisuuden varmistaa, että Adan Abdinoor on Keniassa syntynyt Kenian kansalainen. Se tieto ja tämä kortti ovat hänen tarinansa kannalta kaikki kaikessa.
Abdinoor haluaa kertoa, miten hänen kotimaansa petti hänet.
Istumme pienen järjestön toimistossa Kenian pääkaupungissa Nairobissa. Muutaman korttelin päässä sijaitsee Eastleighin kaupunginosan pääkatu, jossa on vilkas markkinatunnelma. Sadat värikkäät sateenvarjot suojaavat kojuja katujen reunoilla. Myyntipöydillä näkyy pääasiassa vaatteita, mutta tarjolla on myös koruja, dvd-levyjä, ruokaa ja huhujen mukaan aseita.
Tänne on perinteisesti tultu ostoksille, mutta into on viime vuosina laantunut.
Kukoistavan liike-elämän lisäksi Eastleigh tunnetaan terroristi-iskuista. Siitä on maalattu kuvaa yhtenä Kenian terrorismin kodeista. Sen lisäksi, että iskuja tapahtuu paljon, täällä myös uskotaan asuvan reilusti terroristeja. Suurin osa Eastleighin asukkaista on somalitaustaisia, mistä kaupunginosan lempinimi Pikku-Mogadishu on peräisin.
Mielivaltainen pidätys
Adan Abdinoor kertoo nyt, mitä hänelle tapahtui huhtikuun alussa. Oli kuukauden ensimmäinen torstai, ja Abdinoor oli alkuillasta kävelyllä serkkunsa kanssa Eastleighissä. He kohtasivat poliiseja, joilla oli mukanaan kuorma-auto.
Poliisit kysyivät heidän henkilöllisyystodistuksiaan.
”Näytimme henkilökorttimme, mutta poliisit väittivät niitä väärennöksiksi”, Abdinoor kertoo. Hän toimii vapaaehtoisena terveystyöntekijänä yhteisössään. ”Sanoin, että tämä on varmasti aito henkilökortti. Olen Kenian kansalainen, syntynyt Keniassa. Sama koskee serkkuani.” Poliisit eivät piitanneet Abdinoorin kommentista. He ottivat henkilökortit mukaansa ja käskivät miehiä nousemaan kuorma-autoon.
Kyydissä oli lähes sata ihmistä.
Adan Abdinoorilla on somalialaiset sukujuuret. Hän joutui tuhansien muiden ihmisten tapaan Kenian hallituksen operaation Usalama Watchin kynsiin. Usalama on swahilia ja tarkoittaa rauhaa. Operaatio kohdistettiin pääasiassa somaleihin, mutta pidätettyjen joukossa oli myös muita maahanmuuttajia ja kenialaisia muslimeja.
Ennen kuin kuorma-auto lähti, Abdinoor sai mahdollisuuden poistua. Poliisit vapauttaisivat hänet, jos hän maksaisi 5 000 Kenian shillinkiä eli vajaat 50 euroa. Abdinoor kieltäytyi maksamasta lahjusta.
”Tunnen yhden paikallisen viranomaisen. Koitin soittaa hänelle, mutta poliisit alkoivat töniä, kun he huomasivat yritykseni”, hän selittää.
Pian poliisit löivät Abdinooria pampulla. Tämän kylki murtui joko iskuista tai pidätyksen myöhemmässä vaiheessa. ”Minua hakannut poliisi hyppäsi pois kyydistä vähän ennen poliisiasemalle saapumista.”
Kuorma-auto saapui puoliltaöin Panganin poliisiasemalle, joka sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä pidätyspaikasta. Matkalla kyytiin oli haettu lisää ihmisiä.
Yön Abdinoor ja muut viettivät kovalla lattialla täyteen ahdatuissa selleissä. Häntä nimiteltiin terroristiksi ja merirosvoksi. ”He kysyivät lisäksi parrastani. Vastasin, että se on osa luontaista kauneuttani. Se erottaa minut vaimostani.”
Kun pidätyksestä oli kulunut vuorokausi, Abdinoorin olisi pitänyt päästä Kenian lain mukaan vapaaksi, sillä häntä ei oltu syytetty rikoksesta. Viikonloppu vierähti kuitenkin sellissä, jonka lattia alkoi täyttyä ihmisten eritteistä.
Maanantaina poliisi vaati jälleen rahaa Abdinoorilta. Hän olisi vapaa, jos hän maksaisi 20 000 shillinkiä eli vajaat 200 euroa, nimikylttinsä peittänyt poliisi sanoi.
”Se, että olen muslimi ei tarkoita, että olisin terroristi”, Abdinoor vastasi.
Julmaa väkivaltaa
”Meitä hakattiin kuin emme olisi ihmisiä”, Adan Abdinoor kuvailee pidätysaikaansa.
Tiistaina hänet vietiin Kasaranin urheilustadionille. Siellä hänen ja yli 2 000 muun, pääasiassa somalitaustaisen, ihmisen henkilöllisyys tarkastettiin jälleen. Hänen henkilökorttinsa oli yhä Pangarin poliisiasemalla, mutta onneksi hän muisti henkilötunnuksensa.
”Annoin vielä sormenjälkeni, ja he sanoivat, että pääsen vapaaksi. Sitten pyysin heitä viemään minut sairaalaan. Minua oltiin hakattu, kidutettu”, Abdinoor jatkaa, kunnes hänen äänensä murtuu. Hän peittää kasvonsa käsillään ja painaa päänsä polviin.
Abdinoor ei päässyt edelleenkään vapaaksi, vaan hänet toimitettiin vielä yhdeksi yöksi toiselle poliisiasemalle. Hänet vapautettiin vasta viikon päästä pidätyksestään. Hän ja monet muut pidätetyt selvisivät pidätysajasta välttävässä kunnossa, sillä heidän läheisensä toivat ruokaa ja Lääkärit ilman rajoja -järjestö toimitti lääkkeitä.
Jotkut joutuivat kärsimään.
Operaation yhteydessä tapahtui pahoinpitelyjä ja raiskauksia. Ihmisoikeusjärjestöt Amnesty International ja Human Rights Watch kertoivat naisesta, joka joutui jättämään vauvansa yksin kolmeksi päiväksi, koska hänet pidätettiin. Vauva löytyi kuolleena.
Jotkut pidätetyt menehtyivät.
Terroristien jahti
Kenian hallituksen mukaan Usalama Watchin tavoitteena on terroristien löytäminen, pakolaisten lähettäminen pakolaisleireille ja paperittomien ihmisten palauttaminen heidän lähtömaahansa eli lähes aina sotaa käyvään Somaliaan.
Operaatiota edelsi sarja väkivaltaisuuksia. Niistä viimeisin oli kranaatti-isku maaliskuun lopulla Eastleighissä, missä kuusi ihmistä sai surmansa.
Sen jälkeen Kenian valtio aloitti Usalama Watchin. Huhtikuun ensimmäisinä viikkoina ihmisiä pidätettiin yksitellen ja suuremmissa ratsioissa, kuten Adan Abdinoor. Nyt operaatio on hiipunut, mutta syyskuun alkuun mennessä sitä ei ole edelleenkään virallisesti lopetettu.
Lähes aina tekijäksi on epäilty somalialaista terroristijärjestöä al-Shabaabia. Amnesty Internationalin mukaan koko somaliyhteisö on joutunut iskujen syntipukiksi.
”Tuhansia pidätyksiä, huonoa kohtelua, uudelleensijoittamisia pakon edessä ja satoja karkotuksia sodan runtelemaan maahan”, Amnesty Internationalin Itä-Afrikan alueen varajohtaja Michelle Kagari kertoo tiedotteessa. Järjestö julkaisi raporttinsa asiasta toukokuun lopulla.
Ihmisoikeusrikkomuksista ovat lisäksi raportoineet muiden muassa Human Rights Watch ja Independent Policing Oversight Authority (IPOA). Se on Kenian hallituksen perustama itsenäinen elin, jonka tehtävänä on valvoa poliisin toimintaa.
Usalama Watch voi lisätä entisestään ääriliikkeiden suosiota. ”Operaatiolla saattaa olla päinvastainen vaikutus sen alkuperäiseen tavoitteeseen nähden”, Rachel Nicholson Amnestyn Itä-Afrikan toimistolta arvelee. ”Pelkäämme myös, että operaatio lisää muukalaisvihaa.”
Pelon ilmapiiri
On perjantai, muslimien pyhäpäivä, ja eastleighiläisen nuorisojärjestön johtaja Farhan Mohamed odottelee pääsyä perjantairukoukseen. Hän muutti Somaliasta Keniaan 1990-luvun lopulla.
Mohamed ja muut siirtolaiset eivät ole nukkuneet kunnolla kuukausiin. ”Poliisit tulevat öisin koputtelemaan oville. He vaativat henkilöpapereita ja rahaa.”
Terroristi-iskut ja hallituksen vastatoimet uhkaavat nostaa pintaan kokonaisvaltaisen pelon ilmapiirin. Erityisesti somalien luottamus poliiseihin on murenemassa. ”Kun ihmiset nykyisin näkevät poliisin, he juoksevat karkuun. Monet pysyvät kodeissaan ja pyytävät ystäviään tuomaan ruokaa”, Mohamed kertoo.
Myös paikalliset vieroksuvat somaleja ja muita siirtolaisia aikaisempaa enemmän. Tilanne oli pahimmillaan operaation aktiivisimmassa vaiheessa. ”Paikallinen minibussi matatu saattoi tyhjentyä, kun siihen astui. Ei silloin huvittanut paljoa poistua Eastleighistä.”
Mohamedin mukaan karkotetuiksi joutui ihmisiä, jotka eivät olleet nähneet Somaliaa ”kuin kartalla”. Hänen ystäviään karkotettiin Somalian pääkaupunkiin Mogadishuun. ”Olen ollut heihin yhteydessä, ja he ovat hyvin peloissaan ja yksinäisiä.”
Luottamusta rakentamassa
Loppuvuodesta 2011 Kenia lähetti joukkojaan Somaliaan taistelemaan ääri-islamilaista al-Shabaabia vastaan. Paikallisen The Standard -lehden mukaan Keniassa on kuollut siitä lähtien 370 ihmistä terrorismiin yhdistetyissä iskuissa.
Tunnetuin niistä oli vuosi sitten tapahtunut isku Westgaten ostoskeskukseen. Surmansa sai 68 ihmistä. Al-Shabaab otti vastuun teosta. Sen jälkeen epäluulo somaliyhteisön ja hallituksen välillä kasvoi entisestään.
Tilanne on ollut hankala jo pitkään. Somalit muistavat hyvin varsinkin vuoden 1984 tapahtumat. Tuolloin Kenian armeija lähti riisumaan aseista somalialaislähtöisiä klaaneja, jotka taistelivat maa-alueista maan koillisosissa. Operaatio päättyi Wagallan joukkomurhaksi nimettyyn verilöylyyn, jossa sotilaat lahtasivat silminnäkijöiden mukaan tuhansia ihmisiä. Hallituksen arvio kuolleiden määrästä oli moninkertaisesti pienempi.
Vuonna 2012 pääministeri Raila Odinga määräsi verilöylyn tutkittavaksi. Uutiskanava al-Jazeeran mukaan syyllisiä ei ole saatu oikeuden eteen edes alkuvuodesta 2014.
Farhan Mohamed ei halua muistella tapahtunutta vaan pyrkii katsomaan eteenpäin. Hänen neuvonsa hallitukselle on yksinkertainen: ”Ole ystävällinen yhteisölle, jos haluat taistella terrorismia vastaan. Ystävällisyys on avain.”
Hallitus on puolustellut kovaotteista Usalama Watchia mutta yrittää myös lähentyä yhteisöä. ”Aluksi pitää saada rikolliset pois joukostamme. Moni tuli Somaliasta ilman lupaa, joten meidän piti selvittää, keitä he ovat”, Eastleighin turvallisuudesta vastaava viranomainen Charles Muiruri toteaa.
”Tuemme paikallisia järjestöjä, jotka puolestaan tukevat muun muassa nuoria, jotta heillä olisi töitä ja tekemistä. Lisäksi olemme tuoneet uskontokuntien johtajia yhteen keskustelemaan mahdollisista ongelmista.”
Hallituksella ja yhteisöllä on ainakin yksi yhteinen tavoite: ne haluavat eroon terrorismista. Eastleighissä terrorismista ei nykyisin juurikaan uskalleta puhua. Silti sielläkin ymmärretään, että ääriliikkeiden vastainen taistelu on hallitukselle monimutkainen ongelma.
”Totta kai hallituksen on jotain tehtävä, sen ymmärrämme”, eräs yhteisössä korkeassa asemassa oleva somalinainen kertoo.
Epätasa-arvoinen kohtelu kuitenkin harmittaa. ”Mitä tahansa tapahtuu, somaleita syytetään aina. Miksi vain Eastleigh tutkittiin Nairobissa terroristien varalta? Mihin jäivät muut alueet, joista terroristeja on epäilty tulevan?”
Se on tärkeä kysymys, sillä valtavasta pidätettyjen määrästä huolimatta yhtään terrorismiin liittyvää syytettä ei ole nostettu.
TEKSTI JA KUVAT MARTTI PENTTILÄ
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
”Mitä tahansa Keniassa tapahtuu, somaleita syytetään aina.”
