Kansainvälinen tutkimus lyttää maailman suurimman päästökompensaatioyrityksen toiminnan. Ala pyrkii eroon ongelmistaan uuden standardin avulla.
Kansainvälinen journalistiryhmä tutki maailman suurimman päästökompensaatioyrityksen Verran hankkeita sademetsissä ja arvioi, että niiden avulla oli sidottu huomattavasti vähemmän hiiltä kuin mitä Verra itse oli laskenut.
Journalistiryhmä koostui brittiläisen The Guardian -lehden, saksalaisen Die Zeit -lehden ja SourceMaterial-järjestön toimittajista. Se kävi yhdeksän kuukauden aikana läpi Verran hankkeita käsitteleviä tieteellisiä tutkimuksia ja haastatteli kymmeniä tutkijoita, alan asiantuntijoita sekä hankealueilla asuvia paikallisia yhteisöjä.
Päästöyksiköitä tuotetaan yleensä kehittyvissä maissa esimerkiksi rakentamalla uusiutuvaa energiaa, suojelemalla vanhoja metsiä tai metsittämällä uusia alueita.
Ryhmän loppupäätelmä oli, että yli 90 prosenttia Verran välittämistä, sademetsiin sijoittuvista päästöyksiköistä oli arvottomia.
Päästöyksiköillä tarkoitetaan yritysten, organisaatioiden tai yksilöiden ostamia, jonkun muun toimijan aikaansaamia päästövähennyksiä. Päästöyksiköitä tuotetaan yleensä kehittyvissä maissa esimerkiksi rakentamalla uusiutuvaa energiaa, suojelemalla vanhoja metsiä tai metsittämällä uusia alueita.
Yhdysvalloissa päämajaansa pitävä Verra pitää yllä maailman yleisimmän päästöyksikön VCS:n (Verified Carbon Standard) säännöstöä. Verran kautta kulkee kolme neljäsosaa maailman yritysten päästöyksikköhankinnoista. Palvelua ovat käyttäneet monet kansainvälisesti tunnetut yritykset, kuten Disney, Shell ja Gucci.
Verra on puolustautunut syytöksiltä väittämällä, että journalistien lähteinään käyttämissä tieteellisissä tutkimuksissa ei ollut käytetty riittävän tarkkoja menetelmiä.
Päästökompensaatiojärjestelmää kehitetään paremmaksi
Suomalaisen Compensate-säätiön puheenjohtaja Niklas Kaskeala sanoo, että nyt esiintuodut Verran ongelmat ovat olleet tiedossa jo vuosia. Samankaltaiset ongelmat koskevat koko alaa.
Todellisen, pysyvän ja aidosti vähennyksiä lisäävän päästökompensaatiomekanismin varmistaminen on osoittautunut monimutkaiseksi, sanoo puolestaan Sitran asiantuntija Mariko Landström.
Erityisen vaikeaa on ollut osoittaa, että olisiko esimerkiksi paikallinen metsän hiilinielu joka tapauksessa kasvanut, vaikka suojeluhanketta ei olisi toteutettu. Tai olisiko suojeluhanke toteutunut myös ilman päästöyksikköjen myynnistä saatua tuloa?
Kaskealan mukaan lisärahoitusta metsiensuojelulle joka tapauksessa tarvitaan, ja siksi myös vapaaehtoisia hiilimarkkinoita kannattaa kehittää eteenpäin.
Alalla on käynnissä useita hankkeita, joiden odotetaan tuovan parannusta nykytilanteeseen. Tärkein yksittäinen uudistus on CCP-standardi (Core Carbon Principles), jonka laaja-alainen käyttöönotto toisi huomattavasti nykyistä tarkemman säännöstön alan toimijoille.
Lue lisää: Vastuullinen metsäyritys osallistaa paikalliset mukaan työhön
Lue lisää: Globaali metsäkato hidastumassa
