Naiset ovat menettäneet suhteessa enemmän työpaikkoja kuin miehet covid-19-kriisin aikana, ilmenee Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liiton raportista
Länsi-Euroopassa koronapandemia on ajanut palvelualan yrityksiä ahdinkoon ja lisännyt työttömyyttä. Myös nuorten mielenterveysongelmat ovat yleistyneet.
Köyhiin maihin pandemia on jättänyt tätäkin syvemmän jäljen.
Suuressa osassa kehittyviä maita ruokaturva on heikentynyt, äärimmäinen köyhyys lisääntynyt, altistuminen väkivallalle yleistynyt ja lasten kouluttautumismahdollisuudet vähentyneet, todetaan Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton IFRC:n viime vuonna julkaisemassa raportissa.
“Drowning Just Below the Surface” -raportti keskittyy kymmeneen keskenään erituloiseen maahan: Afganistaniin, El Salvadoriin, Espanjaan, Etelä-Afrikkaan, Filippiineihin, Irakiin, Keniaan, Kolumbiaan, Libanoniin ja Turkkiin.
Naisten tulot pienentyivät ja mielenterveysongelmat lisääntyivät
Raportin mukaan pandemia on vaikuttanut kielteisesti etenkin naisten elämään.
Pandemia synnytti työttömyyttä erityisen paljon kaupan työntekijöiden, kotiapulaisten ja turismityöntekijöiden keskuudessa – tehtävissä, joissa naiset ovat yliedustettuina.
”Naiset maksavat aina korkeimman hinnan kriiseistä”, tiivistää IFRC:n johtaja Francesco Rocca raportissa.
Pandemia on vähentänyt naisten tuloja enemmän kuin miesten. Vaikka miehet menettivät lukumääräisesti enemmän työpaikkoja kuin naiset, naisten työttömyys kasvoi suhteellisesti enemmän. Näin siksi, että naisia on työmarkkinoilla ja palkkatöissä kaiken kaikkiaan vähemmän.
Pandemia synnytti työttömyyttä erityisen paljon kaupan työntekijöiden, kotiapulaisten ja turismityöntekijöiden keskuudessa – tehtävissä, joissa naiset ovat yliedustettuina.
Naisia on enemmän myös hoiva-alalla, mikä on altistanut heitä vakavalle covid-19-taudille.
Raportissa todetaan, että naisten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet. Myös todennäköisyys joutua seksuaalisen ja sukupuolittuneen väkivallan kohteeksi on selvästi kasvanut.
Naisten lisäksi pandemia on vaikuttanut poikkeuksellisen paljon kaupunkiväestöihin. Köyhyys on kasvanut joissain tapauksissa selkeästi nopeammin kaupungeissa kuin maaseudulla.
Kärsijöitä ovat IFRC:n mukaan olleet myös pakolaiset ja siirtolaiset, joilla on lähtökohtaisesti heikompi työmarkkina-asema kuin suurimmalla osalla muuta väestöä.
Keniassa koronapandemia on pahentanut ilmastokriisin vaikutuksia
Pitkän kuivuuden rasittamassa Pohjois-Keniassa jotkut maaseudun perheistä ovat naittaneet tyttärensä, jotta saisivat myötäjäisinä karjaa.
Raportissa nostetaan esiin lukuisia esimerkkejä siitä, miten pandemia on voimistanut muiden kriisien vaikutusta. Esimerkiksi Keniassa se on vahvistanut ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia, mikä on puolestaan syventänyt köyhyyden kierrettä.
Kenian Punaisen Ristin pääsihteeri Asha Mohammed sanoo brittiläisen The Guardian -lehden artikkelissa olevansa järkyttynyt pandemian aikana tapahtuneiden koulusulkujen vaikutuksista, kun teiniraskaudet ja lapsiavioliitot ovat lisääntyneet.
Samaan aikaan ilmastonmuutos on heikentänyt tyttöjen asemaa. Pitkän kuivuuden rasittamassa pohjoisessa jotkut maaseudun perheistä ovat naittaneet tyttärensä, jotta saisivat myötäjäisinä karjaa.
”Tämä tuntuu nollasummapeliltä. Teemme kaikkemme, jotta saisimme tytöt kouluun pandemian jälkeen, ja sitten iskee tällainen toisenlainen (ilmastonmuutoksesta aiheutuva) katastrofi.”
Mohammedin mukaan pandemia on opettanut, että tukitoimet on suunnattava aiempaa selkeämmin naisiin ja tyttöihin.
”Jos heidän elämänsä ei ole ilmastokestävää, kaikki muiden toimenpiteiden vaikutukset valuvat hukkaan.”
Lue lisää: Koronaviruspandemia ajoi sata miljoonaa lasta köyhyyteen
Lue lisää: Korona uhkaa tyttöjen koulutusta Afrikassa
