Kehittyvien maiden kansalaisten varhaisesta ja laajasta rokottamisesta olisi ollut hyötyä myös länsimaisille avunantajille itselleen, sanovat brittiläisen Warwickin yliopiston tutkijat.
Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti tammikuussa, että koronapandemia saattaa päättyä vuoden 2023 aikana.
Pandemian tukahduttaminen on onnistunut rokotteilla, joita saatiin markkinoille ennätyksellisen nopeasti. Ensimmäinen Kiinan ulkopuolinen tapaus kirjattiin Thaimaassa 13. tammikuuta 2020, ja rokoteannoksia alettiin jakaa jo saman vuoden lopulla ja seuraavan vuoden alkupuolella.
Kun Britanniassa tammikuussa 2022 jaettiin jo kolmatta tehosterokotetta, joissain maissa oli saatu rokotettua vasta 2 prosenttia väestöstä.
Vaikka rokotteet saatiin käyttöön nopeasti, niitä ei riittänyt tasaisesti kaikkiin maailman maihin. Tähän mennessä noin 64 prosenttia maailman väestöstä on täysin rokotettu tautia vastaan, mutta esimerkiksi Afrikassa osuus matelee yhä 29 prosentissa. Kun Britanniassa tammikuussa 2022 jaettiin jo kolmatta tehosterokotetta, joissain maissa oli saatu rokotettua vasta 2 prosenttia väestöstä.
Tämä epäsuhtaisuus herätti brittiläisen Warwickin yliopiston tutkijat arvioimaan takautuvasti, millainen vaikutus rokotteiden epätasaisella jakautumisella oli tautiin ja siihen liittyvään kuolleisuuteen.
”Rokotenationalismi” hidasti globaalia jakelua
Tutkijoiden Nature-lehdessä julkaisemassa artikkelissa lasketaan, että rokotteiden tasapuolinen jakaminen olisi estänyt 0,3–1,5 miljardia tartuntaa ja pelastanut 1,3–3,7 miljoonaa ihmistä Covid-19-kuolemalta vuoden 2021 loppuun mennessä.
Tasapuolisemmasta jaosta olisi ollut apua myös läntisille avunantajamaille, koska uusien virusmuunnosten kehittyminen ja taudin leviäminen olisi ollut hitaampaa. Nyt avunantajien katsottiin monin paikoin syyllistyneen ”rokotenationalismiin”.
”Rokotteiden jakamisen pitäisi perustua tarpeeseen, ei vaurauteen”, painottaa tutkimusryhmään kuulunut Samuel Moore Warwickin yliopiston tiedotteessa.
Tutkimuksessa ei otettu huomioon kehittyvien maiden rokotejakeluun liittyviä logistiikkaongelmia eikä mahdollista rokotevastaisuutta. Nämä olivat tekijöitä, jotka jarruttivat rokotteiden jakelua esimerkiksi Afrikan väkirikkaimmassa valtiossa Nigeriassa, jossa on päästy vasta 31 prosentin rokotekattavuuteen.
Rokotevastaisuudesta raportoitiin myös avunantajamaissa, kuten Yhdysvalloissa, jossa on tähän mennessä rokotettu 69 prosenttia väestöstä. Suomessa vastaisuutta on ollut vähemmän, ja koronarokotuksissakin on saavutettu Yhdysvaltoja korkeampi, 78 prosentin kattavuus.
Jopa 20 miljoonaa kuolonuhria
Tutkijoiden mukaan viralliset luvut Covid-19-taudin aiheuttamista kuolemista ovat kaiken kaikkiaan liian alhaisia, koska tilastointia on ollut hankala tehdä eikä testausta ole ollut laajalti saatavilla.
WHO:n virallisten tilastojen mukaan koronaviruksen aiheuttama Covid-19-tauti oli tappanut 6,9 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti helmikuun 2023 loppuun mennessä.
Brittiläinen The Economist -lehti päätyi kuitenkin maailman maiden kuolleisuuslukujen keskiarvoja tarkastelemalla siihen, että menehtyneitä on saattanut ollut jopa 20,4 miljoonaa. WHO on omissa vastaavissa laskelmissaan päätynyt samansuuruisiin lukemiin.
