Köyhien lasten määrä kasvoi 10 prosentilla vuodesta 2019. Paluu pandemiaa edeltävälle tasolle kestää ainakin kahdeksan vuotta, arvioi Unicef.
Kaksi vuotta kestänyt koronaviruspandemia on vienyt maailman lasten asemaa vuosilla taaksepäin, arvioi YK:n lastenjärjestö Unicef.
Erilaiset sulkutoimet pudottivat pahimmillaan peräti 1,6 miljardia lasta pois lähiopetuksesta.
Joulukuussa julkaistussa Preventing the Lost Decade -raportissa todetaan, että noin sata miljoonaa lasta on vajonnut köyhyyteen vuoden 2019 jälkeen. Muutos tarkoittaa 10 prosentin lisäystä maailman köyhien lasten määrään kahdessa vuodessa.
Unicefin mukaan 60 miljoonaa lasta elää nyt ”rahaköyhissä” talouksissa. Yli 23 miljoonalta lapselta on jäänyt ottamatta tärkeitä rokotteita. Rokotesuojaan ei ole tullut vastaavaa aukkoa yli 10 vuoteen.
Pandemia on vaikeuttanut myös lasten koulunkäyntiä. Erilaiset sulkutoimet pudottivat pahimmillaan peräti 1,6 miljardia lasta pois lähiopetuksesta. Yli 13 prosenttia 10–19-vuotiaista on kärsinyt mielenterveysongelmista.
Pandemian pitkä käsi ulottuu myös lasten tulevaisuudennäkymiin. Unicef ennustaa, että lapsiavioliitot lisääntyvät ja lapsityövoiman käyttö yleistyy lähivuosina.
Köyhyys vähenee vuonna 2022, mutta pandemia jättää jälkensä
Brittiläinen The Economist -lehti arvioi Maailmanpankin tilastojen pohjalta, että köyhien määrä kuitenkin vähenee kuluvana vuonna, kun erilaisista sulkutoimista luovutaan ympäri maailman.
Vuoden 2020 lopussa köyhyydessä eläviä arvioitiin olevan 750 miljoonaa, mutta kuluvan vuoden loppuun mennessä köyhien määrän uskotaan putoavan pandemiaa edeltäneelle tasolle eli 685 miljoonaan.
Kehitys tulee olemaan hidasta, etenkin köyhissä maissa. Ensin köyhyysrajan yläpuolelle palaa suurten keskituloisten maiden, kuten Intian, köyhiä.
Köyhyys keskittynee sen jälkeen – vanhaan tapaan – hauraisiin valtioihin ja erityisesti Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan
Köyhyys keskittynee hauraisiin valtioihin ja erityisesti Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan.
Vaikka miljoonat ihmiset palaavat entiseen, lasten kohdalla voi olla kyse pysyvämmistä muutoksista, lehti kirjoittaa. Väliin jääneet ateriat ja terveystarkastukset ovat jo vaikuttaneet lasten kehitykseen.
Unicefin mukaan palautuminen pandemiaa edeltävälle tasolle voi parhaimmassakin tapauksessa viedä kahdeksan vuotta.
Afrikassa on kuollut jopa neljännesmiljoona lasta
Paluuta entiseen vaikeuttaa myös ilmaston lämpeneminen.
Esimerkiksi Save the Children -järjestö raportoi joulukuussa, että jopa yli 260 000 alle viisivuotiasta lasta on saattanut kuolla joko aliravitsemukseen tai siihen liittyviin tauteihin itäisessä Afrikassa vuoden 2021 aikana.
Afrikan sarven alueella on ollut useita ilmastonmuutokseen liittyviä katastrofeja, kuten kuivuutta ja tulvia. Nämä ovat ajaneet perheitä pois asuinseuduiltaan sekä lisänneet köyhyyttä, nälkää ja aliravitsemusta.
Unicefin toisen, ilmastonmuutosta käsittelevän raportin mukaan (pdf) noin miljardi lasta elää ”äärimmäisen ilmastoriskin” maassa. Peräti kolmasosa maailman lapsista on alttiita vesipulan tai lämpöaaltojen seurauksille.
Lue lisää: Korona uhkaa tyttöjen koulutusta Afrikassa
Lue lisää: Palaavatko lapset koulunpenkille koronan jälkeen?
