Teksti Jukka Aronen

Köyhien maiden kehitys jähmettyi paikoilleen

Inhimillinen kehitys on palautumassa koronapandemiaa edeltävälle tasolle, mutta edistysaskelelia otetaan pääosin vauraisssa maissa, sanoo YK:n kehitysohjelma UNDP.

Maailma näyttäisi olevan yhä selkeämmin kahtiajakautunut koronapandemian ja sitä seuranneiden muiden kriisien jäljiltä, arvioidaan YK:n kehitysohjelma UNDP:n vuosiraportissa.

UNDP:n ylläpitämä inhimillisen kehityksen indeksi HDI osoitti viime vuonna ensimmäistä kertaa, että vauraiden ja vähiten kehittyneiden maiden välinen kehityskuilu kasvaa. Tätä ennen köyhät maat ovat ottaneet vauraita maita kiinni.

Koronapandemian aikana koko indeksin taso laski, mutta nyt keskiarvo on jälleen lähtenyt nousuun. Nousu keskittyy kuitenkin vauraisiin maihin.

Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n jäsenmaat nostivat viime vuonna HDI-lukunsa koronapandemiaa edeltävän tason yläpuolelle. Sen sijaan yli puolet vähiten kehittyneistä LDC-maista ei ole kyennyt palaamaan vuoden 2019 tasolle. UNDP:n mukaan LDC-maat saattavat jäädä pidemmäksi aikaa alemmalle kehitysuralle.

Ukraina pudonnut sodan vuoksi

UNDP on pitänyt yllä HDI-indeksiä jo 20 vuoden ajan. Indeksi laittaa maailman maat järjestykseen terveyden, koulutuksen ja elintason mukaan.

Tuoreessa raportissa listauksen kärkeen sijoittuvat Sveitsi, Norja ja Islanti. Suomen sijoitus on 12.

Suuresta kehitysloikastaan tunnettu Kiina on nostanut inhimillistä kehitystään keskimäärin 1,55 prosentilla vuosittain aina vuodesta 1990 lähtien. Muutama valtio on edennyt jopa Kiinaa ripeämmin. Afrikassa tässä ovat onnistuneet Mosambik, Niger, Guinea, Mali, Ruanda, Uganda ja Malawi. Aasiassa Kiinan edelle ovat päässeet Myanmar ja Bangladesh.

UNDP nostaa esiin erityisesti Afganistanin ja Ukrainan kehitysvaikeudet. Ääri-islamistisen Taleban-liikkeen tultua valtaan kesällä 2021, Afganistan on pudonnut 10 vuoden kehityksen verran. Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan kohteeksi joutunut Ukraina on puolestaan vajonnut takaisin vuoden 2004 tasolle.

Demokratiaa ja autoritaarisuutta rinnan

UNDP on huolissaan ”demokratian paradoksista”: 90 prosenttia maapallon väestöstä kannattaa demokratiaa, mutta samaan aikaan yli puolet sanoo tukevansa johtajia, jotka toimivat tarpeen tullen autoritaarisesti.

Maailmassa vallitsee syvä demokratiavaje. Vain kolmasosa planeetan väestöstä arvioi pystyvänsä vaikuttamaan omaan elämäänsä liittyviin päätöksiin.

UNDP:n mukaan demokratiavaje – yhdessä muiden ilmiöiden kanssa – ruokkii sisäänpäin kääntyvää politiikkaa. Tällainen politiikka ei edistä globaalia yhteistyötä, jota tarvittaisiin muun muassa ilmastonmuutosta vastaan käytävässä kamppailussa.