Jukka Aronen

Köyhimpien maiden velkataakka lähestyy kestämätöntä tasoa

Velkaongelma on jo samalla tasolla kuin vuonna 1999, jolloin länsimaat ja kehityspankit antoivat kehittyvien maiden velkaa anteeksi 100 miljardin dollarin edestä.

Kehittyvien maiden velanhoitokulut ovat nousseet huolestuttavan korkeiksi sen jälkeen, kun keskuspankit alkoivat nostaa korkojaan viime vuonna.

Kansainvälistä velkatilannetta seuraavan brittiläisen Debt Justice -kampanjajärjestön mukaan köyhimmät valtiot käyttävät tänä vuonna jo 16 prosenttia tuloistaan ulkomaiseen velanhoitoon. Arvio perustuu 91 matalan tulotason tai alemman keskitulotason maan tietoihin. Jotkut näistä maista, kuten Sri Lanka, Sambia ja Ghana, ovat jo kykenemättömiä hoitamaan ulkomaista velkaansa. Esimerkiksi Sri Lankan pitäisi käyttää jo 81 prosenttia tuloistaan velanhoitoon.

Kehittyvien maiden velanhoitokulut ovat nousseet huolestuttavan korkeiksi sen jälkeen, kun keskuspankit alkoivat nostaa korkojaan viime vuonna.

Debt Justice -järjestön mukaan samassa 16 prosentin keskiarvossa oltiin viimeksi vuonna 1999. Tuolloin velkatilanne koettiin kestämättömäksi, ja 35 köyhän maan velkaa annettiin anteeksi noin 100 miljardin Yhdysvaltain dollarin edestä.

Velkoja peruuttivat ennen kaikkea läntiset valtiot ja monenkeskiset toimijat, kuten Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF. Ne onnistuivat pienentämään velkataakkaa jopa 60–80 prosentilla.

Noin puolet velasta yksityisiltä lainoittajilta

Samankaltaisten velkahelpotusten toteuttaminen ei enää olisi mahdollisia, sillä vain 12 prosenttia kehittyvien maiden Kiinan ulkopuolisilta lainoittajilta kerryttämästä velkataakasta on peräisin valtioilta ja 30 prosenttia monenkeskisiltä rahoittajilta, kuten kehityspankeilta.

Nykyinen velkakriisi poikkeaakin edeltäjästään siinä, että suurin osa velasta on peräisin yksityisiltä rahoittajilta Kiinan, länsivaltioiden ja kehityspankkien ulkopuolelta. Tällaista velkaa on peräti 46 prosenttia kaiken velan määrästä.

Myös Kiinan osuus jää kauas uusista yksityisistä rahoittajista. Maa on ollut mukana rahoittamassa köyhimpien maiden näyttäviä infrastruktuurihankkeita, kuten teitä, satamia, junaraiteita ja patoja, mutta sen julkisten ja yksityisten tahojen myöntämät lainat eivät vastaa kuin 12:ta prosenttia koko velkataakasta.

Lainojen uudellenjärjestelyllä uuteen alkuun

YK:n kehitysohjelman UNDP:n mukaan nykyisen velkaongelman ratkaiseminen vaatisi sitä, että valtiolliset lainanantajat ja monenkeskiset rahoittajat järjestelisivät velkaantuneimpien maiden lainoja uudelleen ja tarjoisivat niille lisää mataliin korkoihin ja pitkään maksuaikaan perustuvia ”pehmeitä lainoja”. Nyt kansainvälisiltä rahamarkkinoilta saatavilla lainoilla voi olla jopa 12–14 prosentin korot. 

UNDP arvioi, että edellämainituilla uudelleenjärjestelyillä saataisiin aikaan 30 prosentin velkaleikkaukset 52 vähätuloiselle velkaantuneelle maalle. Samalla vapautettaisiin 148 miljardia dollaria näiden maiden käyttöön seuraavan kahdeksan vuoden ajaksi.

UNDP muistuttaa, että nousevat lainankorot ovat vain yksi vähätuloisten maiden talousongelmista. Valtioita vaivaavat yhä myös koronapandemiasta aiheutuneet taloudelliset ja yhteiskunnalliset vahingot sekä alati kiihtyvä ilmastonmuutos.