Afrikan taloudet kasvavat, mutta kasvu ei synnytä riittävää määrää tuottavia työpaikkoja, sanoo yhdysvaltalaisen Brookings-ajatushautomon apulaisjohtaja Brahima Coulibaly.
Vähiten kehittyneiden maiden ryhmässä on erityisen paljon Afrikan maita. Johtuuko se näissä maissa rehottavasta korruptiosta, Brahima Coulibaly?
”On totta, että köyhyys on entistäkin afrikkalaisempi ilmiö. Kun vielä 1970-luvun alussa 17 prosenttia kaikista maailman köyhistä asui Afrikassa, nykyisin osuus on jo 70 prosenttia. Jos emme onnistu köyhyydenvastaisissa toimissa, vuonna 2030 lähes 90 prosenttia planeetan köyhistä asuu Afrikassa.
Mutta en lähtisi syyttämään tästä yksinomaan korruptiota, vaikka silläkin on suuri merkitys.
Yksi tärkeimmistä syistä sitkeän köyhyyden taustalla on se, että Afrikassa talouskasvu ei ole onnistunut luomaan työpaikkoja. Talous on kasvanut parin vuosikymmenen ajan viiden tai kuuden prosentin vuosivauhdilla, mutta työpaikkoja on syntynyt vain puolet siitä, mitä kasvava työikäisten joukko tarvitsisi.”
Miksi työpaikkoja ei synny?
”Maataloustuotteiden jatkojalostaminen näyttää erityisen lupaavalta. Monella maalla on maataloustuotteita, joita ne ovat perinteisesti myyneet ulkomaille.
”Läntiset teollisuusmaat pystyivät aikoinaan kehittämään talouttaan huomattavasti vähemmän kilpaillussa ympäristössä. Ne onnistuivat luomaan teollisuutta ja saivat siirrettyä paljon työvoimaa maataloudesta teollisuuteen.
Nyt elämme maailmassa, jossa kansainvälinen kilpailu on huomattavasti kovempaa. Teollisuustuotannon käynnistäminen on entistä vaikeampaa. Se vaatii osaamista ja pääomaa.
Afrikka ei ole kyennyt rakentamaan omaa teollisuussektoriaan. Sen sijaan työvoimaa on siirtynyt maataloudesta palvelusektorille, jonka tuottavuus ei ole niin korkeaa kuin teollisuudessa.
Jos teollistumisessa onnistuttaisiin, suuret määrät vähän koulutettuja maatalouden työntekijöitä voisi siirtyä tuottavampiin töihin.”
Millaisia nämä työpaikat Afrikan tapauksessa olisivat?
”Perinteisen teollisuuden rinnalle Afrikkaan sopisivat hyvin savupiipputeollisuuden ulkopuoliset alat, kuten matkailu, maataloustuotteiden jatkojalostaminen, puutarhaviljely sekä informaatio- ja viestintäalan palvelut.
Maataloustuotteiden jatkojalostaminen näyttää erityisen lupaavalta. Monella maalla on maataloustuotteita, joita ne ovat perinteisesti myyneet ulkomaille. Näitä tuotteita olisi mahdollista jatkojalostaa ja kaupata kotimaan markkinoille – ja ehkä myöhemmin myös ulkomaille.
Afrikka tuo nykyään lähes 40 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla ruokaa muualta. Tämä tarkoittaa, että mantereen mailla olisi jo valmiina laajat kotimaiset markkinat jalostetuille tuotteilleen.”
Nouseeko Afrikka koskaan?
”Vaikka haasteita riittää, ne eivät ole ylitsepääsemättömiä. On hyvä muistaa, että läntisillä teollisuusmailla oli aikoinaan samanlaisia ongelmia. Ja vaikka olosuhteet ovat nyt erilaiset, en näe syytä, miksi vähiten kehittyneet maat Afrikassa ja muualla eivät tästä nousisi. Se vaatii hyvää johtajuutta ja innovatiivista ajattelua.”
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
