Jo 500 miljoonaa afrikkalaista noussut paisuvaan keskiluokkaan! Vain kuusi prosenttia Saharan eteläpuolisen Afrikan väestöstä kuuluu mantereen olemattomaan keskiluokkaan!
Tässä ääripäät, joiden välissä keskustellaan Afrikan keskiluokasta, sen koosta ja merkityksestä.
Afrikan kehityspankki julisti vuonna 2012, että 500 miljoonaa afrikkalaista kuuluu keskiluokkaan ja että heidän määränsä kasvaa koko ajan. Pankin mukaan keskiluokkaan kuuluivat kaikki, jotka ansaitsivat vähintään kaksi Yhdysvaltain dollaria päivässä. Se on hieman enemmän kuin Maailmanpankin köyhyysraja.
Voiko keskiluokkaiseksi laskea perhettä, joka juuri ja juuri keikkuu köyhyysrajan yläpuolella? Määritelmää arvosteltiin laajasti.
Mutta voiko keskiluokkaiseksi laskea perhettä, joka juuri ja juuri keikkuu köyhyysrajan yläpuolella? Määritelmää arvosteltiin laajasti.
Kun yhdysvaltalainen Pew-tutkimuslaitos laski, että keskiluokkaan kuuluvat ansaitsevat 10–20 dollaria päivässä, keskiluokan osuus kutistui kuuteen prosenttiin.
Kansainvälistä keskiluokan määritelmää ei ole, joten jokainen laskelma esittää versionsa keskiluokan todellisuudesta.
MONET AFRIKAN VALTIOT ovat nauttineet jopa viiden prosentin vuotuista talouskasvua. Keskiluokan osuus väestöstä ei ole kuitenkaan lisääntynyt samaa tahtia, vaan sen osuus on pysynyt suhteellisen samana 2010-luvun. Talouskasvu ei ole synnyttänyt tarpeeksi työpaikkoja ja toimeentuloa keskiluokalle eikä yhteiskunnille verotuloja, joita voisi kanavoida julkisiin palveluihin.
Keskiluokkaa pidetään tärkeänä demokratialle. Pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ajatus on, että keskiluokka maksaa veroja ja vaatii vastineeksi julkisia palveluita. Se edistää poliitikkojen vastuullisuutta ja demokratiaa.
Tutkimusten mukaan tämä ei päde Afrikkaan.
Kun varallisuus kasvaa, afrikkalainen keskiluokka haluaa ostaa lisää turvallisuutta sekä yksityistä koulutusta ja terveydenhuoltoa.
Esimerkiksi Etelä-Afrikassa musta keskiluokka ei kannata demokratiaa enemmän kuin muut yhteiskuntaluokat. Afrobarometrin mukaan korkeakoulutetut afrikkalaiset ovat valmiita rajoittamaan vähän koulutettujen äänioikeutta. Kun varallisuus kasvaa, afrikkalainen keskiluokka haluaa ostaa lisää turvallisuutta sekä yksityistä koulutusta ja terveydenhuoltoa.
Vaikka keskiluokan koosta ja merkityksestä kiistellään, afrikkalaisten kaupunkien todellisuus muuttuu nopeasti. Ihmiset kerääntyvät kasvaviin kaupunkeihin työn ja toimeentulon perässä.
Kiihkeä kasvu haastaa kaupunkisuunnittelun, kuten reportaasimme Keniasta kertoo. Slummeissa asuvat ihmiset kaipaavat samaa kuin keskiluokkakin: turvallisuutta ja toimivia palveluita.
Parantuva elämänlaatu haastaa kaupunkien terveydenhuollon. Infografiikkamme osoittaa, että kehittyvät maat vastaavat kahdenlaisiin terveysongelmiin. Köyhimpien tuloluokkien lapset kuolevat ehkäistävissä oleviin tauteihin, kuten ripuliin ja malariaan. Samaan aikaan lisääntyvät elintasosairaudet, kuten diabetes sekä sydän- ja verisuonitaudit.
Kuten professori Anja Nygren kolumnissaan huomauttaa, eriarvoisuus vaikuttaa myös väestönosien kykyyn varautua ilmastonmuutokseen. Keskiluokka voi ostaa suojaa tulvilta ja sään ääri-ilmiöiltä. Köyhät päätyvät asumaan tulvaherkille alueille.
Siksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii myös yhteiskunnallisia ratkaisuja.
TEKSTI MINTTU-MAARIA PARTANEN
