Juha Kauppisen ja Janne Torisevan teos kuvaa, kuinka luonnossa lähes kaikki liittyy kaikkeen.
Afrikan savannin ihmisasukkaat eivät pidä norsuista, jotka ryskivät menemään, repivät tieltään puiden oksia ja kaatavat jalkoihinsa suuria runkoja. Viljelijöille se tietää tuhoa pelloilla ja metsissä – siis taloudellisia menetyksiä.
Silti maailman suurin maanisäkäs on yksi avainlajeista, joita toimittaja ja tietokirjailija Juha Kauppinen listaa Janne Torisevan kuvittamassa teoksessa Korvaamattomat. Näin siksi, että savanninorsun voimallinen eteneminen tuottaa maisemaan kuolevaa puuainesta ja avointa hiekkaa, jotka taas tarjoavat elinalustoja lukuisille kasveille, sienille ja hyönteisille. Samalla norsu kaivaessaan vettä maasta juottaa itsensä lisäksi antiloopit, hyeenat ja leijonat.
Savanninorsu myös syö kasveja ja levittää siten lannassaan niiden siemeniä kymmenien kilometrien päähän itämään lantapalleroisten avustuksella.
Kauppisen mukaan avainlaji vaikuttaakin ekosysteemissään laajalti ja sillä on huomattavan suuri määrä vuorovaikutussuhteita muihin lajeihin. Savanninorsun ja sinivalaan kaltaisten jättiläisten lisäksi avainlajeja ovat myös lukuisat linnut, kalat, matelijat, hyönteiset ja etelänkrillin tapaiset äyräiset. Myös monet puut ja kasvit ruokkivat ja suojaavat ympäristön eläimistöä sekä ravitsevat maaperää.
Kauppinen muistuttaa, että kaikkia maapallon avainlajeja ja niiden vaikutusta ekosysteemeihin ei vielä tunneta. Silti on selvää, että valtaosalle maailman lajeista niiden selviytymisen kannalta tärkein avainlaji on ihminen.
”Säilyvätkö metsät, puhtaat virtavedet, kosteikot, niityt? Ihminen ratkaisee”, Kauppinen kirjoittaa.
Korvaamattomat-kirjan pohjalta on myös koottu näyttely, joka on esillä 3. maaliskuuta 2024 asti Luonnontieteellisessä museossa (Pohjoinen Rautatiekatu 13, Helsinki).
