Aalto-yliopiston yhteyteen Espooseen avattiin joulukuussa YK:n innovaatio- ja teknologialaboratorio UNTIL. Sen suojissa aletaan ratkoa ihmiskunnan ongelmia, mutta vastuullisesti, sanoo YK:n tieto- ja viestintäteknologiasta vastaava apulaispääsihteeri Atefeh Riazi.
Atefeh Riazi, mikä on UNTIL ja mitä se tekee?
”UNTIL on laboratorio, joka keskittyy rauhaan ja turvallisuuteen, koulutukseen, terveyteen ja kiertotalouteen. Tutkimme ja kehitämme tuotteita, jotka ratkaisevat näihin kysymyksiin liittyviä ongelmia. Tavoitteemme on luoda kumppanuuksia yksityisen sektorin, kansalaisjärjestöjen ja hallitusten kanssa.
Suomen laboratorio on pilottihanke, josta saatuja oppeja laajennetaan muihin maihin. Niiden hallitukset päättävät itselleen tärkeimmistä kestävän kehityksen tavoitteista ja innovoinnin kohteista.”
Ovatko köyhyys ja kestävä kehitys vain teknisiä ongelmia, jotka voidaan ratkaista innovaatioilla?
”Yksityinen sektori on hyötynyt huimalla tavalla teknologian edistysaskelista. On myös monia yhteiskunnallisia ongelmia, joita mielestämme voidaan ratkoa teknologialla, innovaatioilla, kumppanuuksilla ja eri toimijoiden yhteistyöllä.
Kestävän kehityksen tavoitteita on 17, ja ne ovat valtavia. Tavoitteita ei saavuteta ilman yhteistyötä eikä yhteiskunnallisia innovaatioita.
Kestävän kehityksen tavoitteita on 17, ja ne ovat valtavia. Tavoitteita ei saavuteta ilman yhteistyötä eikä yhteiskunnallisia innovaatioita. Myös yksityisen sektorin ja tiedeyhteisön on kiinnostuttava näistä kysymyksistä.”
Antaisitko käytännön esimerkin siitä, miten teknologia lievittää köyhyyttä?
”Lohkoketju on digitaalinen työkalu, jolla voi tehdä sopimuksia ja rahansiirtoja tai varmistaa henkilöllisyyden. Sen avulla lapsille ja etenkin naisille voidaan antaa syntymätodistus, joka heiltä usein puuttuu. Nyt kun puhumme lapsityöstä tai lapsiavioliitoista, emme tiedä, kuinka vanhoja nämä tytöt ovat.
Syntymätodistuksella voi avata myös pankkitilin, mikä lisää naisten taloudellista itsenäisyyttä. Ehkä tytöt eivät silloin siirry työelämään seitsemänvuotiaina tai mene naimisiin yhdeksän vanhoina.
Vastaavia esimerkkejä on ympäristönsuojelussa, koulutuksessa ja terveydenhuollossa. Digitaalinen raha auttaa pakolaisia, jos heille voi antaa ruoan sijasta rahaa.”
Kuulostaa ihmelääkkeeltä.
”Toki teknologialla on sivuvaikutuksia, jotka tunnemme nahoissamme. On kyberturvallisuuden riskejä, yksityisyydensuojan loukkauksia, sähkö- ja elektroniikkaromua. Innovaatiot on tehtävä vastuullisesti. Samaan aikaan meidän tulee käyttää hyväksemme teknologian arvo ja voima, jotta voimme rakentaa maailmaan hyvää.”
TEKSTI ESA SALMINEN
KUVA NIKKE PUSKALA
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
