YK:n lastenjärjestö Unicef ennustaa, että vuonna 2050 lähes kaikki maailman lapset altistuvat lämpöaallolle vähintään neljä kertaa vuodessa.
YK:n lastenjärjestö Unicefin lokakuussa julkaisemassa raportissa arvioidaan maailman lasten altistumista kuumuudelle, kun ilmastonmuutos nostaa maa-alueiden lämpötiloja.
Raportin pääviesti on, että nykyvauhdilla etenevä keskilämpötilan nousu lähes nelinkertaistaa lämpöaalloille alttiiden lasten määrän 559 miljoonasta 2,02 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Tuolloin lähestulkoon kaikki maailman lapset kokisivat lämpöaallon vähintään neljä kertaa vuodessa.
Lasten altistuminen kuumuudelle on vaarallista, sillä lasten ei ole yhtä helppo säädellä kehonsa lämpötilaa kuin aikuisten. Kuumuus vaikuttaa myös välillisesti lapsiin esimerkiksi ruokaturvan heikkenemisen kautta.
Kuuminta Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä-Aasiassa
Unicef tarkasteli kahta vuoteen 2050 asti ulottuvaa kehityskulkua, joista toisessa planeetan keskilämpötila olisi kohonnut 1,7 asteella ja toisessa 2,4 asteella esiteollisesta ajasta.
Alempi 1,7 asteen ennuste perustuu oletukseen, jonka mukaan maailman valtioiden nykyisten ilmastotoimien rinnalle ei tule muita lisätoimia. Climate Action Tracker -palvelu arvioi, että tuolloin maapallo lämpenisi 2,7 asteeseen vuosisadan loppuun mennessä ja jatkaisi lämpenemistä vielä senkin jälkeen.
Äärimmäisen korkean lämpötilan alueiksi määritetään seudut, joilla saavutetaan yli 35 asteen lämpötila vähintään 84 päivänä vuodessa.
Unicef pureutui tutkimuksessaan ennen kaikkea ennusteisiin, jotka liittyvät äärimmäisen korkeisiin lämpötiloihin ja toistuviin vakaviin lämpöaaltoihin.
Äärimmäisen korkean lämpötilan alueiksi määritetään seudut, joilla saavutetaan yli 35 asteen lämpötila vähintään 84 päivänä vuodessa.
Unicefin mukaan tällaisille äärimmäisen korkeille lämpötiloille altistuu nykyisin lapsia 23 maassa. Vuoteen 2050 mennessä alue laajenisi ainakin 33 maahan, jos keskilämpötila nousisi 1,7 asteella. Altistuneiden lasten määrä kohoaisi 32 prosentista 38 prosenttiin.
Unicef arvioi, että kuuminta olisi Burkina Fasossa, Tšadissa, Malissa, Nigerissä, Sudanissa, Irakissa, Saudi-Arabiassa, Intiassa ja Pakistanissa.
Kuumuuden lisäksi ongelmana tulevat olemaan pitkät ja vakavat lämpöaaltojaksot, jotka kestävät 4,7 päivää tai kauemmin.
Pitkille lämpöaaltojaksoille altistuu 538 miljoonaa lasta vuosittain. Luku yli kolminkertaistuisi 1,6 miljardiin vuoteen 2050 mennessä, jos keskilämpötila olisi tuolloin kohonnut 1,7 asteella.
Myös lämpöaaltojen esiintymistiheys kasvaa. Korkean toistuvuuden alueilla koetaan vuoden aikana keskimäärin 4,5 lämpöaaltoa tai enemmän. Jo 1,7 asteen lämpeneminen nostaisi kyseisillä alueilla asuvien lasten määrän 559 miljoonasta 2,02 miljardiin eli kaikkiin maailman lapsiin.
Sopeutumista korkeampien lämpötilojen maailmaan
Unicef varoittaa, että korkeat lämpötilat lisäävät muun muassa allergioita, astmaa, hengitystiesairauksia, moskiittojen levittämiä tauteja, sydänongelmia ja lämpöhalvauksia.
Järjestö kehottaa valtioita leikkaamaan päästöjään, jotta lämpötilan nousun aiheuttamat haitat jäisivät mahdollisimman pieneksi. Yhtä tärkeää olisi myös rahoittaa sopeutustoimia.
Sopeutumistoimien avulla lapsille suunnatuista keskeisistä sosiaali- ja terveyspalveluista pystyttäisiin tekemään aiempaa ilmastokestävämpiä. Niillä voitaisiin myös parantaa lasten vedensaantia, sanitaatiota ja koulutusta korkeampien lämpötilojen maailmassa.
