Uusi karttatietokanta on yksi tärkeimmistä työkaluista Laosin kehittämisessä.
Laosin ainoat käytössä olevat kartat ovat 1980-luvulta. Ne ovat vanhentuneita ja epätarkkoja.
”Maan kehitystä suunniteltiin pitkään niiden avulla”, Khamvanh Lorkhamyong sanoo.
Hän työskentelee projektikoordinaattorina Laosin kansallista karttalaitosta tukevassa SNGS-hankkeessa, jota Suomi rahoittaa. Hankkeen tuella on tuotettu uudet digitaaliset maastokartat ja kaikille avoin ilmakuvatietokanta, joka kattaa jo yli 70 prosenttia maasta.
”Panostus on merkittävä Laosin hallitukselle, joka pyrkii nostamaan maan pois vähiten kehittyneiden maiden listalta vuoteen 2020 mennessä”, Lorkhamyong selittää.
Ajantasainen karttoihin perustuva paikkatieto on yksi tärkeimmistä työkaluista viisivuotisen kansallisen sosioekonomisen suunnitelman toteuttamisessa ja siten koko maan kehityksessä.
”Nyt paikkatietoa tarvitaan etenkin miinanraivauksen suunnittelussa ja väestönlaskennassa”, SNGS-hankkeen johtava asiantuntija Sami Jänne sanoo.
Ilmakuvat helpottavat miinanraivausta.
Laosiin pudotettiin yli kaksi miljoonaa tonnia pommeja vuosina 1964–1975, kun Yhdysvallat pyrki tuhoamaan pohjoisvietnamilaisten huoltoreitit Vietnamin sodassa. Jäljellä on yhä kymmeniä miljoonia kranaatin kuoria, maamiinoja ja rypälepommeja. Ilmakuvat helpottavat miinanraivausta. Maastotyöt vähenevät, kun voidaan keskittyä raivaamaan alueita, joilla viljellään maata.
Väestönlaskennassa paikkatietoa käytetään tilastojen tukena. Tällä hetkellä kylien sijainteja tarkistetaan ja niiden hallinnollisia alueita varmennetaan.
Oma talo, tila ja kylä
Ilmakuvia käytetään myös maankäytön suunnittelussa. Siihen ne sopivat Sami Jänteen mukaan hyvin.
”On helppo ymmärtää kuvaa, josta näkyvät tutut kohteet, kuten oma talo, tila ja kylä.”
On suunniteltu, että karttoja käytettäisiin myös kiinteistöjen rekisteröintiin. Ajantasainen ja tarkka karttatieto selkeyttää maanomistusoloja. Tällöin rekisteröinti helpottuu ja ristiriidat vähenevät.
Joka viides laosilainen elää äärimmäisessä köyhyydessä. Valtaosa kansasta asuu maaseudulla, jossa infrastruktuuria, kuten teitä, ei paikoin ole. Uusia tietokantoja käytetään teiden suunnittelussa ja rakentamisessa sekä telekommunikaatioverkoston luomisessa.
”Infrastruktuuria kehittämällä voidaan nostaa terveydenhoidon ja koulutuksen tasoa ja edistää kaupankäyntiä ja turismia”, Khamvanh Lorkhamyong toteaa.
Karttatieto hyödyttää myös muita Suomen kehityshankkeita Laosissa.
Esimerkiksi SUFORD-hankkeessa karttatietoa käytetään metsätalouden suunnittelussa, laittomien hakkuiden paikallistamisessa ja metsäpeitteen laajuuden arvioinnissa. EMPS-hankkeessa karttatietoa käytetään ympäristövaikutusten arvioinnissa ja vähentämisessä.
”Tarkka karttatieto auttaa päätöksenteossa. Saman paikkatietoaineiston käyttö ministeriöissä helpottaa tietojen yhdistettävyyttä ja tehostaa suunnittelua”, Jänne sanoo.
TEKSTI SIRPA PIETILÄ
KUVA SNGS
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Kansallisen maatietohallinnan vahvistamishanke (SNGS)
- Kartoitus- ja paikkatietojärjestelmän kehittämishanke Laosissa vuosina 2010–2015.
- Suomen osuus rahoituksesta on 6,5 miljoonaa euroa. Laos rahoittaa loppuosan, jonka tarkkaa summaa on vaikea arvioida.
- Tavoitteena on saada koko maa ilmakuvapohjaisen karttatietojärjestelmän piiriin.
