Uudenlainen sähköinen rekisteri voi kitkeä korruptiota, taata maaoikeudet ja helpottaa rahansiirtoja kehitysmaissa. Ainakin YK:n lastenrahasto Unicef sijoittaa siihen.
Mosambikilainen Maria on vaikeuksissa. Entinen aviomies vaatii taloa ja tonttia, vaikka ne ovat Marian. Mies asui Marian rakennuttamassa kodissa vain pari vuotta. Oikeusistuin on silti miehen puolella.
Samoihin aikoihin näkövammaisten järjestö odottaa Sambiassa rahojaan Suomesta. Avustus makaa tien päällä. Kerääkö pankki korkoja vitkastelullaan vai yrittääkö joku viedä sokeiden rahat?
Tuollaiset ongelmat ovat tuttuja köyhissä maissa. Oikeuslaitoksiin ja ministeriöihin on vaikea luottaa. Virkamiehet ja tuomarit ottavat lahjuksia, ja rahojen siirto pankkien kautta takkuaa.
Lohkoketju saattaa korvata pankit ja maistraatit, jopa nykymuotoiset valtiot.
Ongelmiin on luvassa helpotusta. Lukematon määrä kasvuyrityksiä Yhdysvaltojen Piilaaksossa ja muissa maailman teknologiakeskuksissa kehittää sovelluksia lohkoketjulle, joka saattaa korvata pankit ja maistraatit, jopa nykymuotoiset valtiot.
Rikkomaton rekisteri
Lohkoketju on turvallinen järjestelmä tiedon tallentamiseen ja sopimusten tekemiseen, koska ne sijaitsevat tuhansilla tietokoneilla ympäri maailman.
Esimerkiksi tieto Marian talon- ja maanomistuksesta voisi olla lohkoketjussa. Tietoa ei voisi väärentää, ja jos hyvin kävisi, niin kunnon todiste maaoikeudesta voisi auttaa saamaan pankkilainan maata vastaan. Hondurasin valtio ilmoitti viime vuonna, että se aikoo ensimmäisenä valtiona maailmassa viedä maarekisterinsä lohkoketjuun.
Lohkoketjuun tallennettu rekisteri on paitsi varma, myös julkinen.
Lohkoketjuun tallennettu rekisteri on paitsi varma, myös julkinen. Muutokset jäävät näkyviin, ja huijauksista jää kiinni. Ja niitä riittää monissa kehitysmaissa: virkamiehet väärentävät asiakirjoja ja ihmisiä ajetaan mailtaan.
Jos lohkoketju tuo luottamusta korruptoituneisiin oloihin, voisi kuvitella, että se on suurimpia tietoteknisiä keksintöjä, mitä kehitysmaissa on nähty.
Mutta asia ei ole niin yksinkertainen.
Riittääkö, että tieto on lohkoketjussa? Pelkkä tiedon kirjaaminen ei tarkoita, että tietoa kunnioitetaan, vastaa tutkija Brett Scott, joka kirjoitti äskettäin selvityksen lohkoketjujen mahdollisuuksista YK:n yhteiskuntatieteelliselle tutkimuslaitokselle UNRISD:lle.
”Esimerkiksi Ruotsissa maarekisteri on voimakas työkalu, koska maan lait tukevat sitä. Toisaalla, vaikka epävakaassa Afganistanissa, tiedon kirjaamisella ei ole suurta merkitystä, jos kansalaisilla ei ole aitoja mahdollisuuksia vaatia oikeuksiaan.”
Toisin sanoen: paraskaan rekisteri ei auta, jos virkamiehet ja oikeuslaitos eivät ole luotettavia. Scottin mukaan on ironista, että lohkoketjuista ei ole hyötyä sellaisissa valtioissa, joissa niitä eniten tarvittaisiin.
Rahansiirtoja bitcoineilla
Myös järjestöt voivat käyttää lohkoketjuja. YK:n lastenrahastossa Unicefissa pohditaan, voisiko lapsille antaa digitaalisia ”henkilökortteja” kriisialueilla.
”Lohkoketjulla ei ehkä korvata kansallista henkilöllisyystodistusta, mutta ketjuihin voisi hyvin tallettaa esimerkiksi koulutodistukset”, Unicefin innovaatiorahaston johtaja Christopher Fabian sanoo.
Myös rahansiirrot kiinnostavat Unicefia.
”Rahalähetykset voisi tehdä bitcoineilla”, Fabian sanoo.
Virtuaalivaluutta bitcoin on lohkoketjun tunnetuin sovellus.
Viime vuonna siirtolaiset lähettävät kotimaihinsa noin 650 miljardia euroa, Maailmanpankista arvioidaan. Rahanlähettäjiä kiusaa, että pankit ovat hitaita ja epäluotettavia. Yksityiset rahansiirtoyritykset ovat taas kalliita.
Bitcoin on nopea ja edullinen. Bitcoineja voi myös säästää virtuaaliseen lompakkoon, mikä saattaisi kiinnostaa maapallon 2,5 miljardia ihmistä, joilla ei ole pankkitiliä.
Mutta bitcoin voi tuottaa päänvaivaa.
Rikkaissa maissa bitcoineja voi vaihtaa kohtalaisen helposti, kehitysmaissa se on vaikeampaa.
Rikkaissa maissa bitcoineja voi vaihtaa kohtalaisen helposti, kehitysmaissa se on vaikeampaa. Esimerkiksi Suomessa bitcoineja voi vaihtaa vaikka verkkokauppa Bittiraha.fi:ssä.
”Ongelma on juuri se, ettei ole verkostoa, jossa bitcoineja voisi vaihtaa paikalliseksi valuutaksi”, sanoo Henry Brade, yksi Bittiraha.fi:n perustajista.
Braden mielestä lohkoketjuja voisi hyödyntää perinteisissä rahansiirroissa niin, ettei siirtäjä edes tietäisi käyttävänsä bitcoineja. Muutamat yritykset tarjoavat jo nyt ilmaisia rahansiirtoja bitcoineilla, mutta vain teollisuusmaiden välillä.
”Lohkoketjuihin perustuvilla teknologioilla ei vielä ole valmiita ratkaisuja. Sijoitamme lohkoketjuihin nyt, jotta pääsisimme käsiksi uusiin teknologioihin entistä aiemmin”, sanoo Unicefin Christopher Fabian.
Yksin tekniikka ei riitä
Tutkija Brett Scottin mukaan tekniikkaan uskotaan välillä liian sokeasti, kun ratkotaan yhteiskunnallisia ongelmia.
”Monet uskovat, että esimerkiksi korruption voi ’korjata’ teknologialla.”
Lohkoketjun teknologia saattaa auttaa korruption voittamisessa, mutta vain, jos se on osa laajempia uudistuksia. Jos ei, se on vain yksi järjestelmä, jossa lahjonta voi yleistyä.
Scottin mukaan korruptio on monimutkainen yhteiskunnallinen ilmiö, jonka voittamiseen tarvitaan laajoja muutoksia yhteiskunnassa, esimerkiksi koulutus- ja talouspolitiikassa. Lohkoketjun teknologia saattaa auttaa korruption voittamisessa, mutta vain, jos se on osa laajempia uudistuksia. Jos ei, se on vain yksi järjestelmä, jossa lahjonta voi yleistyä.
Scottin mielestä kiinnostavinta lohkoketjuissa on, että ne voivat jouduttaa niin sanottua jakamistaloutta. Tällä viitataan yleensä pienimuotoiseen vaihdantaan, joka toimii isojen yritysten, esimerkiksi majoitusta välittävän Airbnb’n ja kuljetusta tarjoavan Uberin kautta.
”Ehkä tulevaisuudessa jakamistaloutta voidaan harrastaa lohkoketjujen avulla ilman yritystä, joka toimii välittäjänä.”
Esimerkiksi kehitysmaissa paikallisilla pienyrittäjillä voisi olla osuuskunta, jolla on omat vakuutukset ja pienlainajärjestelmä ilman ulkopuolisia kehitysyhteistyöntekijöitä tai pankkeja.
Tulevaisuudessa lohkoketjuista voi olla paljon hyötyä.
Näkövammaisten järjestö voi käyttää lohkoketjua, jotta rahat siirtyisivät Suomesta Sambiaan. Mosambikilainen Maria voi todistaa omistusoikeutensa maahan ja taloon. Kansalaiset voivat seurata avoimesti vaalirahoitusta, yritysten taloustietojen maakohtaista raportointia ja veronmaksua.
Mutta silloin törmätään lohkoketjujen suurimpaan ongelmaan. Vaikka teknologia tekisi täydellisen avoimuuden mahdolliseksi, moni ihminen pitää tietonsa mieluummin piilossa.
TEKSTI ESA SALMINEN
KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
