Maapallo ei kestä nykyisenlaista kulutusta eikä väestönkasvua, kirjoittaa johtava tutkija Anni Huhtala Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.
Britannian valtiovarainministeriö tilasi Cambridgen yliopiston taloustieteen emeritusprofessorilta, Sir Partha Dasguptalta arvion luonnon monimuotoisuuden taloustieteestä. Raportti julkistettiin helmikuussa.
Monimuotoisuuden hupeneminen uhkaa maapallon elinkelpoisuutta.
Raportti konkretisoi luonnon monimuotoisuuden merkitystä ihmisille niin sanotuilla ekosysteemipalveluilla. Niitä ovat muiden muassa juomavesi, riista, pölyttäjähyönteiset, biologinen tuholaisten torjunta, ravinnekierto, päästöjen suodatus, eroosion torjunta ja luonnon virkistyskäyttö.
Raportin ydinviesti on, että monimuotoisuuden hupeneminen uhkaa maapallon elinkelpoisuutta. Dasgupta havainnollistaa ongelmaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteilla. Jos ihmiskunta jo nykyisellään käyttää luonnonvaroja ja saastuttaa luontoa yli puolentoista maapallon kestävän tuotannon verran, elonkehä eli biosfääri tuskin kestää sitä, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan.
Siksi luontokato on maapallon asukkaille yhteinen ongelma.
PARTHA DASGUPTAN tuhdissa raportissa ei tarjota yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaiseen ongelmaan.
Raportin mukaan on kuitenkin selvää, ettei maailman kaikkein köyhimpiä valtioita voi pitää syyllisinä vallitsevaan epäsuhtaan, jossa luonnon kuormittaminen ylittää sen kantokyvyn. Yhtä selvää on, että monimuotoisuuden vaalimisessa ei voi ummistaa silmiä eriarvoisuudelta.
Arviolta vain noin 16 prosenttia maailman väestöstä aiheuttaa noin puolet ihmistoiminnan vaikutuksista biosfääriin.
Tutkimuksista tiedetään, että ihmisten toimintaan vaikuttavat tulot ja varallisuus. Nämä puolestaan vaikuttavat siihen, miten luontoa hyödynnetään. Arviolta vain noin 16 prosenttia maailman väestöstä aiheuttaa noin puolet ihmistoiminnan vaikutuksista biosfääriin.
Tästä syystä Dasguptan raportti korostaa, että biosfäärin kantokyky on vaarassa niin rikkaiden maiden kulutuksen kuin maailman väestönkasvunkin vuoksi.
IHMISTEN RAVITSEMUSTOTTUMUKSET vaikuttavat olennaisesti biosfääriin. Eriarvoisuus ruoan kulutuksessa on räikeää. Noin 860 miljoonan ihmisen ravinnonsaanti on epävarmaa: puolet heistä elää Afrikassa ja puolet Latinalaisessa Amerikassa.
Toisessa ääripäässä ovat rikkaat maat. Tulojen kasvun myötä yhä suurempi osa kaloreista saadaan eläinproteiinista: lihankulutus on suurinta kehittyneissä maissa.
Ruoantuotanto vaikuttaa suuresti monimuotoisuuteen ja ekosysteemien toimintakykyyn. Dasgupta viittaa tutkimukseen, jossa vertailtiin erilaisten ruokavalioiden vaikutuksia maapallolla. Keskimääräisen pohjoisamerikkalaisen ruokavalion noudattamiseen kaikkialla maailmassa tarvittaisiin 178 prosenttia nykyisestä maatalousmaasta, kun taas keskimääräisen intialaisen ruokavalion osuus olisi vain 55 prosenttia.
RAPORTISSA KÄSITELLÄÄN myös väestönkasvun ja ympäristön tilan suhdetta.
Maapallo ei kestä rajatonta väestönkasvua. Ylätason väestöpolitiikan sijaan päätöksiä tekevät kuitenkin ihmiset. Perhesuunnittelussa ja lisääntymisterveydessä nykyisten ja tulevien sukupolvien oikeudet voivat päätyä törmäyskurssille.
Siksi Partha Dasgupta muistuttaa politiikan tekijöitä siitä, että myös perhesuunnittelussa ihmiset ottavat mallia toisiltaan, kun he haluavat sopeutua lähiyhteisöönsä.
Kun puututaan kulutustottumuksiin ja väestönkasvuun, tulisi ymmärtää ihmisten käyttäytymistä ohjaavat mekanismit, sosiaaliset normit, perinteet, tavat ja tottumukset. Normeja ei välttämättä kyseenalaisteta, vaikka maailma ympärillä muuttuisi.
Vaikka näin pitäisi.
Anni Huhtala on johtava tutkija Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa VATTissa.
KUVA VEIKKO SOMERPURO
