Jukka Aronen

Maailman kehitysyhteistyövarat nousivat jälleen uuteen ennätykseen

Teollisuusmaiden tuki kehittyville maille on ollut ennätyksellisen suurta jo viidettä vuotta peräkkäin. Suomen kehitysyhteistyö supistui 9,5 prosentilla viime vuoden aikana.

Kehitysapua annettiin 202,5 miljardin euron edestä, kun vuotta aiemmin määrä oli ollut 191,0 miljardia euroa.

Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n tuoreiden lukujen mukaan maailman kehitysyhteistyövarat ylsivät viime vuonna kaikkien aikojen korkeimpaan lukemaan. Kyseessä on jo viides peräkkäinen vuosi, kun ennätys rikkoutuu.

Kehitysapua annettiin 202,5 miljardin euron edestä, kun vuotta aiemmin määrä oli ollut 191,0 miljardia euroa.

OECD:n kehitysapukomitea DACin mukaan nousu johtuu ennen kaikkea Ukrainalle suunnatun avun suuresta määrästä, mutta myös humanitaarisen avun kasvusta. Ennen Venäjän Ukrainassa aloittamaa laajamittaista hyökkäyssotaa avun määrä oli kolmanneksen pienempi kuin mitä se oli viime vuonna.

Ukrainalle yli 36 miljardia euroa

Vaikka kehitysyhteistyövarat ovat kasvaneet, vain viisi avunantajamaata pääsi viime vuonna YK:ssa sovittuun avun tasoon eli 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta: Norja, Luxemburg, Ruotsi, Saksa ja Tanska. Prosentin rajan ylitti ainoastaan Norja.

Suomen tuki väheni 9,5 prosentilla, mitä selitti ennen kaikkea pakolaisten vastaanottomenojen pienentyminen. Suomen noin 1,4 miljardia euron kehitysapupanos vastasi 0,52 prosentin bruttokansantulo-osuutta, mikä ylitti reilusti DAC-maiden keskiarvon eli 0,37 prosentin rajan.

Suurimman avustajan Yhdysvaltojen apupotti oli suuruudeltaan noin 60 miljardia euroa.

DAC-maiden bruttokansantulo-osuuden keskiarvo pysyi samana, eli kehitysyhteistyövaroja lisättiin samaa vauhtia kuin mitä talous kasvoi.

Määrällisesti eniten apua antoivat Yhdysvallat, Saksa, Euroopan unionin instituutiot, Japani, Britannia ja Ranska. Suurimman avustajan Yhdysvaltojen apupotti oli suuruudeltaan noin 60 miljardia euroa.

Ukrainalle suunnattu tuki kasvoi 9 prosentilla, ja myös Länsirannalle ja Gazaan suunnattu apu kasvoi 12 prosentilla. Humanitaarinen apu nousi 4,8 prosentilla ja oli suuruudeltaan noin 23 miljardia euroa.

Ukraina vastaanotti viime vuonna DAC-mailta noin 18 miljardia euroa ja EU-instituutioilta noin 18,5 miljardia euroa, yhteensä yli 36 miljardia euroa. EU:n tuki oli suurimmilta osin niin sanottuja pehmeitä lainoja, joilla tuettiin Ukrainan makrotaloudellista vakautta.

OECD:n kehitysyhteistyöjohtaja María del Pilar Garrido Gonzalo kuvasi Ukrainalle annettua kahdenvälistä apua ”suurimmaksi yhdelle maalle yhden vuoden aikana annetuksi tueksi kautta aikojen”.

Tuki vähiten kehittyneille maille junnannut paikoillaan

DACin puheenjohtaja Carsten Staur totesi viime vuosien apumäärien kasvun osoittavan, etteivät koronaviruspandemia ja Ukraina-tuki ole syöneet tukea muilta kohteilta.

Staur kehotti avunantajia keskittämään kehitysyhteistyötään aiempaa voimakkaammin Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja vähiten kehittyneisiin maihin, joissa avun tarve on suurin.

Vähiten kehittyneiden maiden ulkoisesta rahoituksesta peräti kaksi kolmasosaa tulee kehitysavun muodossa. Kahdenvälinen tuki näille maille nousi 3 prosentilla ja oli suurudeltaan noin 35 miljardia euroa.

Vaikka rahamäärä kasvoi edellisestä vuodesta, luku ei ole DACin tilastojen mukaan viime vuosina ylittänyt tasoa, joka saavutettiin jo vuonna 2011.