Nepalin kansallisen innovaatiokeskuksen perustaja Mahabir Pun uskoo, että panostaminen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan voisi johtaa köyhät maat kohti taloudellista vaurautta.
Nepalin vuoristoseudulla kasvanut Mahabir Pun opiskeli Yhdysvalloissa. Mutta toisin kuin moni muu, hän palasi valmistumisensa jälkeen kotimaahansa.
Nyt Pun tunnetaan sekä Nepalin vuoristokylien langattomien verkkojen kehittämisestä että innovaatioaktivistina. Hän on Nepalin ensimmäisen innovaatiokeskuksen perustaja.
Aluksi Pun päätyi auttamaan vuoristokylien asuinympäristöjen kehittämisessä. Se tarkoitti esimerkiksi koulujen ja terveysasemien perustamista.
Vuonna 2001 hän alkoi rakentaa langatonta verkkoa kaukaiseen vuoristokylään, jossa harva tiesi, mitä tarkoittaa internet. Wifi-teknologia teki vasta tuloaan.
”Ilman tutkimusta ja innovointia kukaan ei ole koskaan luonut mitään, eikä yhdestäkään maasta ole tullut kehittynyttä maata.”
”Kukaan ei uskonut hankkeen onnistumiseen”, Pun toteaa huvittuneena ja huomauttaa, ettei maaseudulla ollut tuolloin vielä edes puhelinverkkoja.
Mutta Pun ja projektiin liittyneet vapaaehtoiset, mukaan lukien suomalainen Jonni Lehtiranta, onnistuivat. Seuraavina vuosina yhteydet rakennettiin noin 200 kylään.
Vuodesta 2012 alkaen Pun alkoi suunnitella innovaatiokeskuksen perustamista. Sillä saisi aikaan entistä vaikuttavampaa muutosta.
Talous kasvuun innovaatioiden avulla
Mahabir Pun uskoo, että innovaatiotoimintaan panostaminen tuo Nepalille aikanaan taloudellista vaurautta.
”Ilman tutkimusta ja innovointia kukaan ei ole koskaan luonut mitään, eikä yhdestäkään maasta ole tullut kehittynyttä maata.”
Kehittyneet maat käyttävät 2–4 prosenttia bruttokansantuotteestaan tukeakseen eri tavoin tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Nepalin bruttokansantuotteesta ei käytetä innovaatioihin senttiäkään rahaa, Pun selittää.
”Nepalin kauppavaje on valtava. Tuonnin osuus on 92–95 prosenttia. Nepalin talous ei koskaan parane, jos emme saa tätä tasapainoon.”
Innovaatiokeskus houkuttelee lahjakkaita ihmisiä jäämään Nepaliin. Maa saa lisää yrittäjiä. Se lisää kaikkien hyvinvointia, koska samalla työpaikat lisääntyvät.
Aivovuotoa vastaan
Nepalissa on vähän teollisuutta. Yrittäjiä, jotka loisivat työmahdollisuuksia, on harvakseltaan. Monet nuoret lähtevät sen vuoksi ulkomaille töihin.
Kaikki ulkomaille lähteneet eivät tee huonosti palkattua työtä Intiassa tai Persianlahdella. Monet toimivat koulutusta vaativassa asemassa.
Ulkomaille lähteneet nepalilaiset ovat menestyneet eri aloilla, kuten turismissa, teknisillä aloilla ja terveysalalla. Pienestä mutta kulttuurisesti monimuotoisesta maasta löytyy monenlaista osaamista sekä lahjakkaita ihmisiä.
”Mutta heille ei ole tarjolla mahdollisuuksia käyttää kykyjään kotimaassaan”, Mahabir Pun sanoo ja lisää, että monissa köyhissä maissa on vastaava tilanne.
Innovaatiokeskus houkuttelee lahjakkaita ihmisiä jäämään Nepaliin. Maa saa lisää yrittäjiä. Se lisää kaikkien hyvinvointia, koska samalla työpaikat lisääntyvät.
Innovaatiokulttuurin luominen on tärkeää
Lopulta Kathmanduun perustettiin pienimuotoinen innovaatiokeskus vuonna 2018.
Siellä toimii nykyisin 30–40 ryhmää, joita tuetaan prototyyppien ja tuotteiden kehittämisessä, immateriaalioikeuksien hankkimisessa sekä investoijien löytämisessä.
Keskuksen toiminta perustuu tavallisten, pääasiassa pieni- ja keskituloisten ihmisten vapaaehtoisiin lahjoituksiin. Niiden avulla on tähän mennessä saatu koottua noin 1,3 miljoonaa euroa keskuksen toiminnan pyörittämiseen.
Mahabir Pun uskoo, että vielä jonain päivänä hallituskin tukee innovaatiotoimintaa.
”Nepalissa ei vain vielä ole länsimaiden kaltaista innovaatiokulttuuria.”
Sen hän haluaa muuttaa. Kulttuuria ei kuitenkaan luoda yhdessä yössä. Muutos vie vuosia.
Innovaatiokulttuurin edistämisen ohella pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää nykyisestä keskuksesta innovaatioihin keskittynyt yliopisto.
Keskuksessa kehitetty keskoskaappeja ja eläinproteiinia
Innovaatiokeskuksessa työskennellään muun muassa maatalouden, biolääketieteen, ruokateknologian, koulutuksen, koneiden ja mekaniikan – kuten robottien, dronejen ja rakettien – parissa.
Ryhmiin kuuluu niin maanviljelijöitä, kouluttamattomia työntekijöitä, bisnesmiehiä ja -naisia kuin myös yliopistosta valmistuneita. Tutkintovaatimuksia ei ole.
Keskuksessa on kehitetty esimerkiksi keskoskaappi maaseudun sairaaloille, vihannesten ja kasvisten säilömistä edistävä hybridiaurinkokuivuri ja mustasotilaskärpäsen toukista siipikarjan ravinnoksi kehitetty eläinproteiini. Lisäksi korona-aikaan kehitettiin useita tuotteita, joita paikalliset sairaalat pyysivät koronavirukselta suojautumiseksi.
Tähän mennessä keskus on saanut aikaan kolme patenttia ja sen avulla on rekisteröity neljä yritystä, joille etsitään nyt investoijia. Viimeistelyä vaille valmiita tuotteita on kahdeksan.
”Tavoitteemme on, että 1–2 vuoden kuluessa 10–15 yritystä on valmiina aloittamaan”, Mahabir Pun sanoo ja lisää, että innovaatiokulttuurin edistämisen ohella pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää nykyisestä keskuksesta innovaatioihin keskittynyt yliopisto.
Mahabir Pun vieraili Suomessa 4.–5. toukokuuta osana innovaatiokeskuksen tukijoille suunnattua Euroopan kiertuetta.
Lue lisää: Naiset hyötyvät eniten, kun vettä saa nyt Nepalissa läheltä
Lue lisää: Nepal kehittyy siirtotyöläisten rahoilla
