Teksti Erja-Outi Heino

Marraskuun valossa

Kansalaisvaikuttajien ja yritysten viesti ilmastoneuvottelijoille on samankaltainen: kannattaa olla kunnianhimoinen.

Marraskuun taivas roikkuu melkein olkapäillä, ja päivät ovat yhtä pimeää. Kuten vuodenaikaan kuuluu. Sanomalehdet kirjoittavat kuun lopussa Dubaissa käynnistyvästä YK:n ilmastokokouksesta.  Ilmastonmuutoksen vastaisten toimien kiireellisyyttä alleviivaa, että kuluneesta vuodesta on tulossa maapallon mittaushistorian lämpimin.

Ilmaston lämpeneminen jakautuu lukemattomiksi osakysymyksiksi, jotka jo yksinään sisältävät monimutkaisia teknologisia valintoja.

Tämän lehden ilmestyessä Dubain kokous on juuri päättynyt, ja tiedossa on, mistä onnistuttiin yhdessä päättämään. Asiantuntijoiden ymmärrystä tarvitaan vielä tulkitsemaan, mihin päätökset riittävät, ja mihin etappeihin katseet olisi syytä seuraavaksi suunnata.

Isänpäivän Helsingin Sanomien juttu kuvasi, miten valtameriliikenteen rikkipäästöjen vähentäminen on kiihdyttänyt ilmaston lämpenemistä. Ilmakehätutkija Markku Kulmala selitti, miten saasteiden kannalta hyvä direktiivi heijastuu ilmaston kannalta huonoina seurauksina: ympäristöongelmia ei voi ratkaista yksi kerrallaan vaan kaikki liittyy kaikkeen.

ILMASTON lämpeneminen jakautuu lukemattomiksi osakysymyksiksi, jotka jo yksinään sisältävät monimutkaisia teknologisia valintoja. Se tekee analyyttisen keskustelun aktivisteille, toimittajille ja poliitikoille tavattoman vaikeaksi, arvioi ilmastokysymyksiin perehtynyt pitkän linjan kansalaisaktivisti Risto Isomäki.

Se ei tarkoita, etteikö ole syytä yrittää. Greta Thunbergin käynnistämä nuorten ja koululaisten liike oli iso onnistuminen, mutta joutui harmillisesti kärsimään pandemiasta. Liike vaimeni ennen kuin ehti niihin tuloksiin, joihin olisi ilman koronaa yltänyt. Mutta Isomäki luottaa siihen, että uusi ilmastonmuutokseen liittyvien kansanliikkeiden aalto nousee, ehkä piankin.

Sain yhden syksyisen aamupäivän ajan keskustella Risto Isomäen kanssa suomalaisen kansalaisvaikuttamisen viime vuosikymmenistä. Se oli kaikkineen rohkaiseva keskustelu.

Olennaista on uskoa tekemiseensä ja siihen, että asioita voi muuttaa.

Isomäki muistutti, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen on mahdollisuuksien taidetta. Todellisuus toimii aina enemmän tai vähemmän kaoottisesti, ja jos haluaa saada jotakin aikaan, pitää olla sekä pitkäjänteinen että opportunisti. Vähän yllättäenkin voi avautua sauma, joka laajenee isoksi läpimurroksi, ”jonkin hahmotettavissa olevan ajanjakson puitteissa”.

Olennaista on uskoa tekemiseensä ja siihen, että asioita voi muuttaa.

PARIKYMMENTÄ suomalaisyritystä matkasi Dubain ilmastokokoukseen esittelemään ilmastoratkaisujaan. Toimittaja Matias Mannerin juttu käsittelee yritysten roolia ilmastotoimissa ja mahdollisuuksia, joita suomalaisfirmat vihreässä siirtymässä itselleen näkevät.

Yritysten viesti kuulostaa samansuuntaiselta kuin ilmaston puolesta toimivien kansalaisvaikuttajien. Elinkeinoelämäkin toivoo valtiolta tiukkaa ja eteenpäin kurkottavaa ilmastopolitiikkaa, talouden ajankohtaisista haasteista huolimatta.

Suomalainen startup Solar Foods meni Dubaihin esittelemään patentoimaansa innovaatiota, joka tähtää kestävään, vähäpäästöiseen ruoantuotantoon. Soleiini on proteiini, jota valmistetaan käytännössä sähköstä ja ilmasta.

Sopivassa valossa kellanruskea jauhe näyttää vähän marraskuun auringolta.

Liity Kehitylehden uutiskirjeen tilaajaksi ja saat uusimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Tilaa uutiskirje