Australialainen agronomi Tony Rinaudo on kehittänyt menetelmän, jolla elvytetään puustoa vanhoista kannoista ja juurista. Malli on levinnyt jo yli 20 afrikkalaiseen maahan.
Tony Rinaudo, mikä on menetelmäsi salaisuus?
”Se, että ihmiset saavat siitä välitöntä hyötyä.
Aikoinaan Nigerissä kokeilimme erilaisia metsänkasvatusmenetelmiä ja istutimme tuhansia puita. Alueella oli kuitenkin ollut kuivuutta ja hätätila, eikä paikallisilla ollut aikaa odotella puiden kasvamista.
Vuonna 1983 oivalsin, että puiden istuttaminen oli liian työlästä. Huomasin, että nigeriläisillä tiloilla oli vuosien saatossa kaadettu paljon puita, joiden kantojen maanalainen juuriverkosto oli vielä elossa. Näistä kannoista oli mahdollista kasvattaa puita.
Uusi menetelmä herätti epäilyjä. Kukaan ei halunnut, että puut vievät tilaa viljelmiltä. Saimme kuitenkin muutamia ihmisiä mukaan, ja he huomasivat, että elvytetyistä puista sai polttokelpoisia oksia, marjoja ja rehua. Sen jälkeen puiden kasvatus levisi kuin itsestään.”
Onko järkevää taistella ilmastonmuutosta vastaan istuttamalla puupuistoja Afrikkaan?
”Epäilen puupuistojen järkevyyttä esimerkiksi Saharassa, jossa ei ole juurikaan kasteluvettä. Perinteiset istutushankkeet ovat kalliita, eikä ole taattua, että puut menestyvät. Eräässä hankkeessa puiden istuttaminen maksoi 8 000 Yhdysvaltain dollaria hehtaarilta.
Yhteisöjen puunelvytyshankkeet sen sijaan ovat hyvin edullisia. Niissä ei tarvita kastelujärjestelmää eikä vartiointia.
Yhteisöjen puunelvytyshankkeet sen sijaan ovat hyvin edullisia. Niissä ei tarvita kastelujärjestelmää eikä vartiointia.
Jos ilmastonmuutosta halutaan torjua mahdollisimman kustannustehokkaasti, suosisin helposti yhteisöstä toiseen leviäviä hankkeita. Niissä puut auttavat ihmisiä myös sopeutumaan ilmastonmuutokseen, sillä ne tukevat ekosysteemin säilymistä.”
Miltä tuntuu nähdä uutiskuvia palavasta Amazonin sademetsästä?
”Surulliselta. Amazonian polttaminen on jatkunut pitkään, ja nyt se näyttäisi kiihtyneen poliittisten muutosten vuoksi.
Meidän olisi kuluttajina mietittävä tarkkaan, mistä ostamme lihaa, sokeria, kahvia ja muita tuotteita. Ei kannata tukea yrityksiä, jotka ovat sekä ympäristöllisesti että yhteiskunnallisesti vastuuttomia.
Brasilian hallituksen pitäisi kouluttaa ihmisille toisenlaista viljelymallia, jossa puita ei polteta viljelmien tieltä vaan ne säästetään. Niistä voitaisiin karsia oksia maaperän lannoittamiseksi.”
Mitä ajattelit, kun sinut palkittiin vaihtoehto-Nobelilla?
”Ajattelin, etten sittenkään ole menettämässä järkeäni. Palkinto antoi itseluottamusta ja uskoa siihen, että muidenkin mielestä menetelmäni on hyvä. Se avasi myös ovia sekä vauraissa maissa että globaalissa etelässä.
Palkinto auttaa minua tavoitteessani saada menetelmä käyttöön vähintään sadassa maassa. Maailmassa on lähes miljardi hehtaaria heikentynyttä maata, joka voitaisiin metsittää.”
TEKSTI JUKKA ARONEN
KUVA SAMULI SIIRALA
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
