Monet yritykset hakeutuvat Afrikkaan, koska siellä ne voivat saastuttaa vapaasti. Tähän on tultava loppu, sanoo palkittu kenialainen ympäristöaktivisti Phyllis Omido.
Phyllis Omido, Euroopassa toivutaan yhä koronaviruksesta ja Ukrainassa riehuu sota. Pitäisikö ympäristömurheiden ajatteleminen unohtaa hetkeksi?
”Euroopassa on nyt paljon huolia, mutta pandemiat ja sodat ovat väliaikaisia. Ympäristöongelmat sen sijaan vaikuttavat tuleviin sukupolviin. Ympäristöstä on pidettävä huolta myös huonoina aikoina.
”Teollisuusmaat – tai teollistuneet kehitysmaat – pystyvät ulkoistamaan ympäristöongelmansa muihin maihin.”
Täytyy myös muistaa, että eurooppalaiset ovat etuoikeutettuja ympäristökysymyksissä. Teollisuusmaat – tai teollistuneet kehitysmaat – pystyvät ulkoistamaan ympäristöongelmansa muihin maihin. Esimerkiksi Intiasta saapui viime joulukuussa laivalastillinen radioaktiivista jätettä Tansaniaan. Tämä on kovin surullista. Afrikalle ei pitäisi sysätä muiden maiden ongelmia.”
Voiko Afrikassa toimiva yritys saastuttaa vapaasti, jos sillä on hyvät kontaktit ja riittävästi rahaa?
”Monet ulkomaiset yritykset tulevat tarkoituksella Afrikkaan, koska maanosan mailla on niin heikko ympäristölainsäädäntö eikä lakien noudattamista valvota. Yritysten vaara jäädä kiinni ympäristörikoksista on hyvin pieni.
Onneksi monet paikalliset yhteisöt ovat alkaneet puolustaa itseään ja kamppailla yrityksiä vastaan. Tätä näkee nyt monessa Afrikan maassa.”
Eikö lakien valvonta ole mahdollista vasta sitten, kun valtiolla on siihen varaa? Eli ensin pitäisi saada talous nousuun?
”Talouden kasvattaminen on vaikeaa, jos Afrikan maat toimivat muiden maiden kaatopaikkana. Valtavat määrät muovia ja myrkyllisiä kemikaaleja dumpataan Afrikkaan vuosittain. Tai yritykset valmistavat vaarallisia tuotteita Afrikassa. Miten Afrikan on mahdollista nousta köyhyydestä tällaisessa tilanteessa?
”Eurooppalaisilla on vastuu Afrikasta. Heidän yrityksensä eivät voi tulla tänne ryöstöretkelle.”
Kuinka voidaan myös olettaa, että Afrikan maiden kansalaiset pystyisivät tuottamaan talouskasvua, jos esimerkiksi lapset saavat lyijymyrkytyksen, joka heikentää heidän terveyttään ja alentaa heidän älykkyysosamääräänsä koko loppuelämäksi.
Eurooppalaisilla on vastuu Afrikasta. Heidän yrityksensä eivät voi tulla tänne ryöstöretkelle.”
Miten paikallisyhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen työ ympäristörikosten estämiseksi on onnistunut Keniassa?
”Keniassa on edistyksellinen perustuslaki, joka antaa mahdollisuuden nostaa oikeusjuttuja ympäristörikoksista. Paikallisyhteisöt ovat voineet käyttää sitä apunaan.
Esimerkiksi Lamun kaupungissa hallitus oli antanut kolmelle kiinalaiselle valtionyritykselle luvan rakentaa megaluokan hiilivoimalan herkälle mangrove-alueelle. Ympäristöaktivistit onnistuivat estämään hankkeen vuonna 2020.
Näillä voitoilla on myös kääntöpuolensa. Ympäristöaktivisteja vastaan on alettu hyökätä. Viime vuonna viisi aktivistia sai surmansa.”
Miltä tuntui, kun sinua alettiin kutsua Itä-Afrikan Erin Brockovitchiksi?
”En tiennyt, kuka hän on, ennen kuin veljeni osti minulle hänestä [yhdysvaltalaisesta ympäristöaktivistinaisesta] kertovan elokuvan. Meillä on Erinin kanssa paljon yhteistä, ja olen imarreltu vertauksesta. Mutta on myös hyvä tulla tunnistetuksi omana itsenään, eikä minkään vertauksen kautta.”
Phyllis Omido ja Iiris Laisi: Ympäristö ja sen puolustajat hätätilassa. Maailma kylässä -festivaali sunnuntaina 29.5.2022 klo 14.30–15.00. Keskustelua voi seurata Tiivistämössä (Kaasutehtaankatu 1, 00580 Helsinki) tai verkossa maailmakylassa.fi.
Lue lisää: Kenialaisen Owino Uhurun slummin asukkaat voittivat saastuttavan yrityksen oikeudessa
