Vuonna 2021 valtaan noussut sotilasjuntta on ajanut maan umpikujaan. Epävakaa tilanne ruokkii myös kansainvälistä rikollisuutta.
Pitkään sotilasvallan alla elänyt Myanmar alkoi avautua ulkomaailmaan 2010-luvun alussa. Nopean talouskasvun vuodet katkesivat kuitenkin tylysti helmikuussa 2021, kun sotilaat tekivät vallankaappauksen.
Sotilashallitus hajotti parlamentin ja pidätti vaaleissa valitut johtajat. Vallankaappausta seurasi mielenosoituksia, mutta armeija ja poliisivoimat lopettivat ne voimakeinoin.
”Asevoimien johto kuvitteli saavansa palautettua tilanteen haltuunsa, mutta kävikin päinvastoin: demokratian henki pääsi ulos pullosta, eikä sitä saada enää väkivalloin tungettua takaisin pulloon.”
”Mielenosoitusten väkivaltainen tukahduttaminen oli käännekohta, joka johti ennennäkemättömään vastareaktioon”, kertoo Suomen edustuston päällikkönä Myanmarin pääkaupungissa Yangonissa toimiva Pekka Shemeikka.
”Asevoimien johto kuvitteli saavansa palautettua tilanteen haltuunsa, mutta kävikin päinvastoin: demokratian henki pääsi ulos pullosta, eikä sitä saada enää väkivalloin tungettua takaisin pulloon.”
Demokratian henki näkyy sotilasvallan vastustamisena. Etenkin nuoret kokevat tilanteen epätoivoiseksi. Osa on myös tarttunut aseisiin, ja junttaa vastustavat erilaiset ryhmittymät ovat vallanneet jo puolet maan pinta-alasta. Armeija pitää kuitenkin yhä hallussaan suuria kaupunkeja, joissa myös suurin osa maan väestöstä asuu.
Konflikti ei ratkea asein
Konfliktin kiihtyminen ei ole ainoastaan talouteen ja ihmisoikeuksiin liittyvä ongelma, vaan epävakaa tilanne ruokkii myös kansainvälistä rikollisuutta, kuten verkkohuijauksia sekä huume-, ihmis- ja elinkauppaa. Tällä voi olla kielteisiä vaikutuksia alueen ulkopuolisiin maihin.
Myanmarin naapurimaat, YK ja Euroopan unioni etsivät ratkaisua konfliktiin. Myös Suomi on tukenut rauhaa, demokratiaa ja koulutusta 2010-luvun alkupuolelta lähtien. Suomi tekee tiivistä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa yhteisedustustossa, Nordic Housessa. Myanmarille kohdennettua tukea ei anneta sotilashallitukselle, vaan se ohjataan paikallisille toimijoille YK:n kautta.
Miltä Myanmarin lähitulevaisuus sitten näyttää?
”Konfliktiin ei ole olemassa aseellista ratkaisua”, Pekka Shemeikka muistuttaa.
”Kasvavan väkivallan saaminen kuriin edellyttäisi keskusteluiden aloittamista kaikkien osapuolten välillä. Tilanne elää koko ajan, ja siksi on vielä epävarmaa, milloin avoin ja osallistava poliittinen prosessi voitaisiin käynnistää.”
Sheimekan mukaan Suomen kymmenvuotiselle demokratiatyölle eri osapuolten kanssa on nyt todella tilausta EU:ssa ja YK:ssa.
”Tämä on nyt entistä enemmän ulko- ja turvallisuuspoliittista vaikuttamista ja hiljaista diplomatiaa.”
Lue lisää: Suomen tuki myanmarilaisille jatkuu
Lue lisää: Kaivostyöläisen henki on halpa, mutta sotilasjuntta tienaa Myanmarin jadekivillä omaisuuksia