Surutta ihmisoikeuksia polkeva Myanmarin sotilasjuntta saa rahansa pitkälti fossiilisista polttoaineista: kaasusta ja öljystä.

Medialle vuodettujen dokumenttien mukaan Myanmarin öljy- ja kaasubisneksessä ovat mukana edelleen monet etenkin yhdysvaltalaiset, britannialaiset ja irlantilaiset yhtiöt, kertoo The Guardian.

Euroopan unioni sen sijaan on pakotteilla kieltänyt eurooppalaisia yhtiöitä toimimasta juntan hallitseman öljy-yhtiön Mogen kanssa. Yhdysvalloissa ja Britanniassa tällaista pakotetta ei ole.

Isoimmat liiketoiminnot näyttävät olleen yhdysvaltalaisten Halliburtonin, Baker Hughesin, Diamond Offshore Drillingin ja Schlumberger Logelcon sekä niiden tytäryhtiöillä. Ne olivat raportoineet maksaneensa yhteensä melkein sata miljoonaa euroa veroja Myanmariin vuosina 2021–2022.

Thaimaa tullut monen länsiyhtiön tilalle

Ulkomaiset kaasu- ja öljy-yhtiöt ovat saaneet osakseen painostusta ja kiusallista julkisuutta yhteistyöstä Myanmarin juntan kanssa.

Ihmisoikeusjärjestö Justice for Myanmar kertoo, että ainakin Total, Chevron, Petronas, Eneos, Mitsubishi ja Woodside Petroleum ovat ilmoittaneet vetäytyvänsä maasta.

Arvokkaimmat kaasu- ja öljykentät ovat merellä Myanmarin edustalla. Yhtä niistä pyörittää nyt eteläkorealainen Posco International. Petronas ja Total ovat myyneet omat omistuksensa thaimaalaiselle PTTEP-yritykselle, Petronas myös thaimaalaiselle Gulf Petroleum Myanmarille. Chevron on myymässä omia omistuksiaan kanadalaiselle MTI Energylle, joka on aiemmin toiminut lähinnä Afrikan öljymarkkinoilla.

Eli vaikka iso osa länsiyhtiöistä vetäytyy, Aasiasta ja näköjään myös Kanadasta löytyy halukkaita tilalle.

Eläkeyhtiöt reagoivat paljastuksiin

Sain selville puolitoista vuotta sitten, että suomalaisilla eläkevakuutusyhtiöillä Elolla ja Ilmarisella oli sijoituksia yrityksissä, jotka tekivät bisnestä Myanmarin sotilasjuntan kanssa. Yle teki aiheesta jatkojutun, jossa yhtiöt kertoivat myyneensä omistuksiaan.

Molemmat yritykset kertoivat sittemmin vastuullisuusraporteissaan (Ilmarinen, Elo) liittyneensä kansainvälisiin yritysverkostoihin, joissa seurataan tarkemmin Myanmarin tilannetta.

Tutkiminen ja junttakytkösten paljastaminen siis kannattaa. Vaikka juntta ei jää ilman yhtiökumppaneita, se kokee kuitenkin kolhuja, kun suuret yritysjätit vetäytyvät. On tärkeää, että Myanmarin sotilasvallankaappausta pidetään esillä ja että bisneksiä juntan kanssa joutuu selittelemään ja häpeilemään.

Kuva: Shutterstock