Alkuvuodesta 2023 uutisissa kerrottiin, että Somalimaasta on löytynyt öljyä, ja että brittiläinen Genel Energy lähtee tutkimaan sen kaupallista käyttöä.

Kehitystutkimuksen professori Michael Walls tosin huomauttaa blogissaan, että Somalimaasta on pulpahdellut öljyä jo pitkään, ja Genel Energyllä on ollut tutkimusoikeudet alueella jo vuodesta 2012 lähtien.

Tutkimukset ovat edenneet hyvin verkkaisesti tai eivät ollenkaan, sillä Somalimaa on hankala toimintaympäristö. Wallsin mukaan suurin syy tähän on se, että Somalimaan itsenäisyyttä ei ole tunnustettu, ja Somalia pitää sitä osana itseään. Somalimaa on kyllä julistautunut itsenäiseksi jo vuonna 1991, mutta sen on tunnustanut vain Taiwan, jonka omakin itsenäisyys on kiistanalainen.

Somalia tietenkin vastustaa öljyn tutkimista Somalimaassa.

Tämä epävarmuus siis hidastaa mahdollista öljyllä rikastumista, eikä Afrikan sarvi muutenkaan ole erityisen tunnettu vakaudestaan. Vielä ei myöskään tiedetä, kuinka laajoista öljyvarannoista on kysymys, mutta ainakin niistä toivotaan varsin runsaita.

Resursseja seuraa usein kirous

Somalimaa kuuluu nyt siihen Itä-Afrikan laajaan alueeseen, jonka rannikolta ja mantereelta on löytynyt fossiilisia polttoaineita.

Öljy- ja maakaasulöytöjä on tehty viime vuosina Somalimaan lisäksi melkein koko alueella: Eritreassa,Somaliassa, Etiopiassa, Keniassa, Tansaniassa ja Mosambikissa.

Öljy- ja kaasurikkaudet ovat harvoin ongelmattomia; rikastuminen houkuttaa. Mantereen toisella rannikolla Nigeria on surullisen kuuluisa siitä, miten öljy on tuonut mukanaan paljon korruptiota ja väkivaltaa. Myös Mosambikin pohjoisosien väkivaltaisuudet liittyvät siihen, että kaukana pääkaupungista, unohdetuilla takamailla löydetään rikkauksia, joista paikalliset ihmiset eivät paljoa hyödy.

Resurssikirous tarkoittaa pähkinänkuoressa sitä, että jos valtaapitävät saavat rahansa vaikkapa öljystä – eivätkä kansalaisten veronmaksusta – kansalaisista ei tarvitse paljoa välittää. Korruptoituneen johtajan taskut ovat syvät ja niistä kulkee usein käytäviä kaukaisiin veroparatiiseihin saakka. Ne, joiden mailta rikkaudet löytyvät, jäävät usein katkerina katsomaan vierestä toisten rikastumista.

Klaanien yhteistyö voi pelastaa kiroukselta

Michael Walls sanoo kuitenkin, että Somalimaan klaaneihin perustuva yhteiskunta saattaa olla ihan kelpo järjestelmä neuvottelemaan mahdollisten öljyvarojen jakautumisesta.

Klaanien johtajat ajavat omien alueidensa asiaa, ja klaanit ovat tottuneet neuvottelemaan keskenään. Tämä voi suojata Somalimaata siltä tyypilliseltä kohtalolta, että rikkaudet hyödyttävät vain hyvin pientä osaa väestöstä.

Alueellisesti öljylöydöt sijoittuvat lähelle Etiopian rajaa, ja myös rajan toisella puolella tutkitaan öljyä. Jos Somalimaan löydökset osoittautuvat hyviksi, voi se tarkoittaa sitä, että Etiopiassakin voi olla reilusti öljyä. Silloin niiden kannattaa yhdessä ajaa alueen vakautta, jotta öljystä päästään myös iloitsemaan.

Eli toivoa vakaudesta on.

Ilmastonmuutoksen kannalta kaikki hiili kannattaisi tietysti pitää maaperässä ja merten pohjissa. Mutta jos olisin Somalimaassa päättämässä asioista, ajattelisin varmaankin toisin.

Kuva: Shutterstock