Toimittajat ilman rajoja -järjestö julkaisi uuden lehdistönvapausraporttinsa toukokuussa. Raportissa varoitetaan, että julkisen vallan tuki lehdistölle on heikkenemässä ympäri maailman, kertoo järjestön Suomen-osaston puheenjohtaja Kaius Niemi.
Kaius Niemi, miksi poliitikot eivät enää siedä journalisteja?
”Kyllä moni poliitikko onneksi vielä tunnustaa, että lehdistö tarjoaa faktapohjaista tietoa ja toimii vallan vahtikoirana.
”Poliitikot voivat saada enemmän näkyvyyttä, kun he haukkuvat mediaa tai yksittäisiä toimittajia. Tällaisesta toiminnasta on tullut tietoista.”
Nykypoliitikot kommunikoivat suoraan äänestäjilleen sosiaalisessa mediassa. Ongelma on, että osa torjuu kokonaan lehdistön kriittisen roolin itsensä ja äänestäjien välissä.
Poliitikot voivat myös saada enemmän näkyvyyttä, kun he haukkuvat mediaa tai yksittäisiä toimittajia. Tällaisesta toiminnasta on tullut tietoista.
Vaikka kaikki poliitikot eivät toimi näin, riittää, että osa poliitikoista horjuttaa lehdistöä. Tämä voi monissa maissa olla myös valtiojohtoista. Esimerkiksi Argentiinan uusi presidentti Javier Milei sulki maan suurimman uutistoimiston päästyään valtaan.
Horjutustyön sijaan poliitikkojen, kuten koko muun yhteiskunnan, tulisi puolustaa lehdistönvapautta, sillä se on demokratian edellytys. Puolustamista ei voi jättää journalistien tehtäväksi.”
Raportin mukaan väärä tieto ja väärennökset yleistyvät. Onko lehdistöllä enää tulevaisuutta?
”En uskaltaisi vielä ennustaa demokratian ja lehdistönvapauden tuhoa. Mielestäni kyse on ennemminkin kilpajuoksusta.
Esimerkiksi syväväärennösten käyttämistä ei vielä säädellä riittävästi, ja todennäköisesti tulemme elämään läpi vaiheen, jonka aikana on tarjolla paljon väärää, aidolta vaikuttavaa sisältöä.
Uskon kuitenkin, että syväväärennösten tekninen tunnistaminen etenee, ja mediat voivat tulevaisuudessa käyttää jonkinlaisella vesileimalla varustettuja ja todennettuja kuvia ja videoita.
Väärän tiedon leviämistä edistää se, että ihmiset lukevat median tuottamaa tietoa esimerkiksi sosiaalisen median alustoilta. Erityisesti Pohjoismaissa on pyritty siihen, että yleisö lukisi tietonsa suoraan median sivuilta eivätkä välikäsien kautta. Suora yhteys lisää luottamusta: ihmiset sitoutuvat mediaan ja media sitoutuu pitämään sisältönsä laadukkaana ja faktapohjaisena.”
Miksi kehittyvien maiden journalismi on harvoin täysin riippumatonta?
”Kehittyvien maiden lehdistön laatu vaihtelee paljon, ja toimintaympäristöt voivat olla todella vaikeita. Yhtenä suurena ongelmana ovat tiedotusvälineitä kustantavien mediayhtiöiden omistussuhteet, joilla saattaa olla vaikutusta journalismiin, jos toimitusten riippumattomuudesta ei pidetä kiinni.
Samaan aikaan on kuitenkin hyvä muistaa, että moni Suomenkin keskeinen lehti on syntynyt puoluekytkennän kautta ja sitten myöhemmin muuttunut sitoutumattomaksi. Sellainenkin kehitys on mahdollista.”
Lue lisää: Lehdistönvapaus heikkenee Afrikassa
Lue lisää: Latinalainen Amerikka ei sulje ketään pois
Lue lisää: Seksuaalivähemmistöt ovat ahtaalla Afrikassa
