Noin 350 kansanedustajaa kehitysmaista on oppinut keskustelemaan toistensa kanssa Suomessa.
Vuonna 1999 Maailmanpankista tiedusteltiin, voisivatko suomalaiset ottaa vastaan Keski-Amerikan parlamentin Parlacentin edustajia ja opastaa, miten alueellista yhteistyötä voisi edistää.
Suomella oli kokemusta Pohjoismaiden ja arktisen alueen yhteistyöstä.
Guy Lindström innostui heti.
Hän työskenteli Suomen eduskunnan kansainvälisten asiain yksikössä ja oli kiinnostunut kehitysmaista. Hänellä oli kokemusta Pohjois- ja arktisten maiden yhteistyöstä, ja Parlacent oli kuin Keski-Amerikan Pohjoismaiden neuvosto. Vierailijoita tuli parikymmentä.
Vierailun järjestivät Suomen ulkoministeriö ja eduskunta.
Vuonna 2000 myös Maailmanpankki alkoi rahoittaa seminaaria, joka on järjestetty vuosittain kehitysmaiden kansanedustajille Suomessa. Seminaarit on pidetty keväisin, ja niihin on osallistunut tähän mennessä yhteensä 350 kansanedustajaa reilusta 60 kehitysmaasta.
Lindström tietää, mitä edustajat ovat oppineet.
”Modernia parlamentaarista järjestelmää ja poliittista käyttäytymistä. Esimerkiksi sitä, miten hallituksen ja opposition kuuluisi toimia. Moni on sanonut, että heidän kotimaissaan hallituksen ja opposition edustajat eivät keskustele. Vain ulkomailla he pystyvät puhumaan keskenään.”
Rohkaisua suomesta
Seminaari kestää viisi päivää, joista kolme on luentoja aamuyhdeksästä kuuteen. Maailmanpankin kenttätoimistot valitsevat osallistujat, joissa on mukana sekä hallituksen että opposition edustajia.
Vierailuja on tehty esimerkiksi Nokiaan ja Aalto-yliopistoon.
Seminaareilla pyritään vahvistamaan kehitysmaiden demokratiaa ja vähentämään köyhyyttä kehittyvissä ja kehitysmaissa.
Seminaareilla pyritään vahvistamaan kehitysmaiden demokratiaa ja vähentämään köyhyyttä kehittyvissä ja kehitysmaissa. Aiheet vaihtuvat vuosittain. Helsingissä on pohdittu esimerkiksi hauraiden alueiden vahvistamista, naisten asemaa politiikassa, kaivannaisteollisuuden kehittämistä, verotusjärjestelmien tehostamista ja innovaatioiden merkitystä.
Silti seminaarissa on perusaiheita, jotka pysyvät ohjelmistossa.
”Yksi tärkeimmistä on valtion budjetin valmistelu ja tarkastus. Esittelemme, miten budjetti syntyy ja etenee eri tasoilla ennen kuin se hyväksytään. Työpajoissa osallistujat miettivät, miten he voisivat soveltaa oppimaansa kotimaissaan”, Guy Lindström kertoo.
Osallistujat ovat antaneet seminaareille lähes täydet pisteet. Suomen lisäksi vain Kanada on järjestänyt vastaavaa parlamentaarista koulutusta, Lindström toteaa.
Suomi on hänestä oivallinen koulutuspaikka.
”Suomi oli todella köyhä maa, joka vaurastui sotien jälkeen nopeasti. Moni kehitysmaan kansanedustaja on pessimistinen ja ajattelee, ettei heidän maansa voi koskaan vaurastua. Suomesta he saavat uudenlaista rohkaisua.”
Seminaari kehitysmaiden edustajille
- Maailmanpankin ja Suomen eduskunnan järjestämää parlamentaarista koulutusta kehitysmaiden kansanedustajille vuodesta 1999 lähtien.
- Osallistujia on vuosittain noin 30. Joukossa on myös muutamia virkamiehiä.
- Suomi rahoittaa vuosittaisesta seminaarista 30 000–50 000 euroa, jolla katetaan edustajien majoitus ja ruokailu. Maailmanpankki vastaa matkakuluista
TEKSTI PÄIVI ÄNGESLEVÄ
KUVA VESA LINDQVIST, EDUSKUNTA
