Suomalaiset yritykset osallistuvat Afrikan sähköistämiseen. Teknologista osaamista on, mutta asiakkaille pitäisi tarjota myös rahoitusta.
Monet energia-alan toimijat ovat yllättyneet vauhdista, jolla Afrikan maat ovat omaksuneet uusiutuvat energialähteet ja hajautetun sähköntuotannon.
”Afrikka oli vain yksi mahdollisuuksista, kun perustimme yrityksen viitisen vuotta sitten ja keskityimme uusiutuvaan energiaan. Muutamassa vuodessa Afrikasta tuli tärkein markkina-alueemme”, Nocart Oy:n toimitusjohtaja Vesa Korhonen Lahdesta sanoo.
Nocart käyttää raaka-aineinaan muiden muassa jätettä ja muuta biomassaa.
Yhtiö toimittaa sähkönhallintayksiköitä ja sähkövoimaloita. Periaatteena on valmistaa mahdollisimman yksinkertaisia tuotteita kustannustehokkaasti. Toiminta-ajatus on purrut, sillä viime vuonna yhtiö ylsi 3,9 miljoonan euron liikevaihtoon.
Kuluvana vuonna liikevaihto vähintään nelinkertaistunee. Jos ratkaisuvaiheessa olevat kaupat toteutuvat, pelkästään Afrikan projektien kokonaissumma nousee yli 15 miljoonaan euroon.
”Ruotsalaisilla, saksalaisilla ja yhdysvaltalaisilla yrityksillä on lähes aina rahoitus valmiina, ja sitä useimmat afrikkalaiset asiakkaat odottavat.”
”Jos rahoitus järjestyy, voimme käynnistää nopeasti hankkeita sadalla miljoonalla eurolla. Tässä on kehitettävää. Esimerkiksi ruotsalaisilla, saksalaisilla ja yhdysvaltalaisilla yrityksillä on lähes aina rahoitus valmiina, ja sitä useimmat afrikkalaiset asiakkaat odottavat”, Korhonen kertoo.
Hänestä yritysten on hankittava kumppaneikseen kansainvälisiä rahoittajia, jotka ovat tarvittaessa valmiita nopeisiin päätöksiin.
Mikkeliläinen Valoe Oyj on keskittynyt aurinkoenergiaan ja osallistuu myös afrikkalaisiin energiaprojekteihin. Yhtiö sopi äskettäin 15,8 miljoonan euron kaupasta, jolla se toimittaa tehtaan Etiopiaan. Tehdas valmistaa noin 400 000 aurinkopaneelia vuodessa.
Valoe auttoi etiopialaista tehtaan ostajaa rahoitusneuvotteluissa. Lopputuloksena oli, että Etiopian kehityspankki antoi ostajan puolesta sitoumuksen lainan takaisinmaksusta saksalaiselle pankille. Valoen tehtäväksi jäi etsiä toimitukselleen rahoitus kotimaasta.
”Rahoitus oli työn ja tuskan takana, vaikka erityisrahoituksesta ja uusista rahoituskeinoista puhutaan harva se päivä”, Valoen toimitusjohtaja Iikka Savisalo toteaa.
Tukea yrityksille
Kehitysrahoitusta suunnataan aiempaa enemmän uusiutuvaan energiaan, mikä näkyy myös Suomen kehityspolitiikassa. Pääomasijoitukset ja lainat täydentävät lahja-apua tai korvaavat sen kokonaan.
Kehitysrahoitusta suunnataan aiempaa enemmän uusiutuvaan energiaan, mikä näkyy myös Suomen kehityspolitiikassa.
Kuluvana vuonna valtion kehitysrahoitusyhtiö Finnfund saa 130 miljoonaa euroa rahoitusta. Uusiutuva energia kuuluu Finnfundin pääkohteisiin, joten yhtiön mahdollisuudet rahoittaa suomalaisten yritysten hankkeita paranevat merkittävästi.
Myös kehitysmaiden julkisiin hankkeisiin on luvassa uutta rahoitusta ulkoministeriön ja valtion vientitakuulaitoksen Finnveran luomalla kehitysmaiden investointituella. Investointituessa kehitysyhteistyövarojen osuus on 35 prosenttia sijoituksesta. Tuki kattaa myös korkomenot lainasta, joka on nostettu sijoitusta varten. Lopusta rahoituksesta vastaa kehitysmaan hallinto.
”Näin Suomen kehitysyhteistyövaroilla saadaan aikaan lähes kolminkertainen määrä Suomen kehityspolitiikan mukaista toimintaa”, ylitarkastaja Janne Sykkö ulkoministeriöstä sanoo.
Uusiutuvan energian yritysideoihin ja keksintöjen kaupallistamiseen voi saada tukea myös innovaatiorahoituskeskus Tekesin ja ulkoministeriön rahoittamasta BEAM-kehitysinnovaatio-ohjelmasta sekä energia- ja ympäristökumppanuusohjelmasta (EEP). Finnpartnership-ohjelma puolestaan tähtää liikekumppanien löytämiseen kehitysmaista.
TEKSTI VESA TOMPURI
KUVA PASI VÄHÄMARTTI/NOCART OY
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
