Koronapandemia vauhditti digiloikkaa kaikkialla maailmassa. Internet-yhteyksien ja digitalisaation edistäminen kehittyvien maiden syrjäseuduilla on kuitenkin osoittautunut hankalaksi, kertoo ulkoministeriön digitaalisen kehityksen neuvonantaja Silja Leinonen.
Koronapandemia kiihdytti vauhtia, jolla maailman maat ottavat käyttöön digitaalisia ratkaisuja, kuten etätyöalustoja ja mobiilipankkipalveluita. Tästä huolimatta ero korkean ja matalan tulotason maiden digitaalistumisessa jatkaa kasvuaan, kertoo tuore Maailmanpankin raportti.
Kaksi kolmasosaa maailman väestöstä eli 5,3 miljardia ihmistä pääsee internetiin.
Pandemia kasvatti internet-käyttäjien määrää erityisesti keskituloisissa maissa. Sen sijaan matalatuloisissa maissa kehitys on ollut hitaampaa, ja vain neljäosa köyhimpien maiden väestöstä käytti internetiä vuonna 2022. Köyhien maiden tilanne on selkeästi huonompi kuin koko maailmassa, jossa kaksi kolmasosaa väestöstä eli 5,3 miljardia ihmistä pääsee internetiin.
Rikkaiden ja köyhien maiden erot korostuvat entisestään, kun tarkastellaan kiinteän laajakaistan levinneisyyttä. Korkean tulotason ja ylemmän keskitulon maissa laajakaistaa käytti jo yli 30 prosenttia väestöstä, kun taas alemman keskitulon maissa osuus jäi 4,4 prosenttiin ja matalatuloisissa maissa vaivaiseen 0,5 prosenttiin.
Eroja on myös yhteyksien laadussa, Maailmanpankin raportissa todetaan. Rikkaiden maiden kiinteä laajakaista oli kymmenen kertaa nopeampi ja mobiilinetti viisi kertaa nopeampi kuin köyhissä maissa, joissa internetin keskimääräinen nopeus jopa laski vuosina 2019–2022.
Ulkoministeriön digitaalisen kehityksen neuvonantaja Silja Leinonen, miksi hyvät internet-yhteydet ja digitalisaatio ovat tavoiteltavia asioita?
”Internet-yhteydet ja digitalisaatio mahdollistavat monia erilaisia kehitykseen liittyviä asioita. Kansainvälinen televiestintäliitto ITU ja YK:n kehitysohjelma UNDP ovat arvioineet, että digitaaliset ratkaisut tukevat peräti 70:ää prosenttia YK:n kestävän kehityksen tavoitteista.
Digitalisaatiolla edistetään erityisesti vihreää siirtymää ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamista. Älykkäillä ratkaisuilla voidaan muun muassa valvoa ja tehostaa energian käyttöä sekä tukea kiertotalouden yleistymistä.
”Älykkäillä ratkaisuilla voidaan muun muassa valvoa ja tehostaa energian käyttöä sekä tukea kiertotalouden yleistymistä.”
Digitalisaatiolla on myös muita myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Sen avulla voidaan kehittää koulutus- ja terveysjärjestelmiä sekä tukea demokratiaa ja julkisen hallinnon läpinäkyvyyttä.
Tämän lisäksi internet-yhteydellä on suuri vaikutus yritysten toimintaan. Internet antaa niille mahdollisuuden hyödyntää digitaalista ja datataloutta liiketoiminnassaan sekä päästä osaksi globaaleja arvoverkkoja.
Digitalisaation liittyy myös riskejä. Digitaalisia ratkaisuja voidaan käyttää esimerkiksi autoritaarisiin tarkoituksiin, ja ne voivat vahvistaa eriarvoistumiskehitystä sekä maiden välillä että niiden sisällä.
Siksi Suomikin painottaa digitalisaation ihmisoikeusperustaisuutta. Tällä pyritään varmistamaan, että digitalisaation hyödyt saavuttavat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset ja että digitalisaation avulla ei ainakaan loukata ihmisoikeuksia.”
Miksi internet yleistyy köyhissä maissa niin hitaasti?
”Yhteyksien vieminen kehittyvien maiden syrjäisille ja vähävaraisille seuduille voi olla hankalaa. Rakennustyö saattaa olla kallista ja vaatia paljon investointeja. Tärkeää olisi kehittää syrjäseuduille omia, edullisia ja korkealaatuisia ratkaisuja.
Oma iso kysymyksensä on se, miten tärkeänä kunkin maan hallinto syrjäseutujen yhteyksiä pitää. Jotta digikuilu kaventuisi, pitäisi hallitusten sitoutua panostamaan kuilun poistamiseen.
Eroja on myös mantereiden ja maiden välillä. Monissa keskituloisissa maissa, kuten Latinalaisen Amerikan ja Kaakkois-Aasian kasvukeskuksissa, on hyvät yhteydet, kun taas esimerkiksi Afrikassa on paljon haasteita. Eniten ongelmia on saarivaltioissa, syrjäisillä seuduilla ja sademetsissä.
”Naisilla on huomattavasti heikompi pääsy internetiin kuin miehillä. Esimerkiksi kotitalouden ainoa kännykkä saattaa olla yksinomaan miehen käytössä.”
Tämän lisäksi digikuilua esiintyy naisten ja miesten välillä. Naisilla on huomattavasti heikompi pääsy internetiin kuin miehillä. Tämä johtuu yhteiskunnallisista rakenteista. Esimerkiksi kotitalouden ainoa kännykkä saattaa olla yksinomaan miehen käytössä. Naiset kokevat myös miehiä enemmän syrjintää ja väkivaltaa verkossa, eli se voi olla naisia verkosta pois työntävä tekijä.
YK on asettanut tavoitteeksi, että kaikilla maailman ihmisillä olisi pääsy internetiin vuoteen 2030 mennessä. Pelkät yhteydet eivät kuitenkaan riitä, vaan ihmisillä pitäisi olla myös digitaalisia taitoja, jotta he osaisivat hyödyntää internetiä ja uudenaikaisia palveluita.”
Miten sähkön puute vaikuttaa digitalisaatioon?
”Digitaalinen infrastruktuuri, kuten datakeskukset, vaativat suuren määrän vakaata ja luotettavaa sähköä. Jos sellaista ei ole saatavilla, ei myöskään infrastruktuuria voida rakentaa.
Sähköverkkojen luotettavuutta ja tehokkuutta voidaan parantaa erilaisilla digitaalisilla ratkaisuilla, kuten verkon toimintaa valvovilla sensoreilla. Näin digitalisaatio ja sähköverkot tukevat toinen toisiaan.
Sähkösyöppö IT-ala on kaiken kaikkiaan suuri kasvihuonekaasujen lähde. Siksi esimerkiksi datakeskuksia pitäisi pystyä pyörittämään uusiutuvalla energialla. Suomi on tuonut vahvasti esiin IT-alan ilmastovaikutuksia kansainvälisillä areenoilla.”
Miten digitaalinen hallinto etenee kehittyvissä maissa?
”Digitaalinen hallinto kiinnostaa kehittyviä maita. Asiaa on edistetty myös kehitysyhteistyön avulla. Muun muassa Maailmanpankki on panostanut merkittävästi digitaalisten identiteettijärjestelmien ja väestötietorekisterien kehittämiseen kehittyvissä maissa.
Jotkut kehittyvät maat ovat ottaneet Suomi.fi-palvelusta tutun X-Road-ohjelmiston tai vastaavan ratkaisun käyttöönsä. Tämä mahdollistaa tiedon liikuttamisen erilaisten julkisten palveluiden välillä.
X-Roadin kaltainen ohjelmisto ja sen päälle rakennettu sovellus on käytössä myös Ukrainassa. Niiden avulla on sodan aikana pystytty tarjoamaan tehokkaita julkisia palveluita sekä viestimään kansalaisille sodan kulusta.”
