Globaalin etelän olisi kehitettävä ja monipuolistettava omaa ruoantuotantoaan. Se vaatii paljon kansainvälisiä ja paikallisia investointeja, sanoo Kansainvälisen maatalousrahaston IFADin johtaja Álvaro Lario.
Álvaro Lario, Venäjä on jälleen alkanut estää Ukrainan viljan pääsyä maailmanmarkkinoille. Joutuvatko tuontiviljasta riippuvaiset köyhät maat nyt Venäjän viljantuotannon armoille?
”Oman organisaationi suositus on, että näiden maiden tulisi olla nykyistä omavaraisempia, samaan tapaan kuin suuremmat taloudet ovat. Ylipäänsä olisi hyvä monipuolistaa viljelykasvien tuotantoa.
Muutokset edellyttävät paikallista omistajuutta. Olin vastikään Etelä-Sudanissa, jossa ainoastaan neljä prosenttia viljelykelpoisesta maasta on otettu käyttöön, vaikka edellytyksiä olisi paljon laajempaan tuotantoon.
Tarvitaan erityisesti paikallisten osuuskuntien, kehityspankkien ja maatalouspankkien rahaa, jonka avulla parannetaan ruoan tuotantoa, energian ja veden saantia sekä jakeluketjuja.
Afrikan hallitukset sitoutuivat yli kymmenen vuotta sitten sijoittamaan kymmenen prosenttia bruttokansantuotteestaan maatalouteen. Ainoastaan Ruanda on päässyt lähelle tätä tavoitetta.”
Organisaatiosi tukee maaseudun pienviljelijöitä. Olisiko kustannustehokkaampaa tukea suurtiloja, jotka tuottavat ruokaa halvemmalla?
”Afrikan ja Aasian maissa 80 prosenttia ruoasta tuotetaan pientiloilla. Jos keskittyisimme ainoastaan ruokaa tuottaviin suuryrityksiin, millainen vaikutus sillä olisi näiden maiden maaseudulle ja kehitysnäkymille?
Myös pienviljelijät voivat osallistua globaaleihin ruoan arvoketjuihin, mutta se edellyttää investointeja. Tarvitaan erityisesti paikallisten osuuskuntien, kehityspankkien ja maatalouspankkien rahaa, jonka avulla parannetaan ruoan tuotantoa, energian ja veden saantia sekä jakeluketjuja.
Investoinnit antavat mahdollisuuden myös parantaa työllisyyttä ja vähentää muuttoliikkeitä. Nykyisin esimerkiksi Afrikassa 10–12 miljoonaa nuorta tulee vuosittain työmarkkinoille, mutta uusia työpaikkoja on vain 3–4 miljoonaa.”
YK on asettanut tavoitteeksi nälän kukistamisen vuoteen 2030 mennessä, mutta se ei tule onnistumaan. Olisiko tavoitetta siirrettävä reippaasti eteenpäin, esimerkiksi vuoteen 2100?
”On totta, että maailman nälkätilanne on nyt huonompi kuin mitä se oli ennen koronaviruspandemiaa. Ruokaturvaa ovat todennäköisesti heikentäneet koronapandemian lisäksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, erilaiset konfliktit ja äärimmäiset säätapahtumat.
Ennusteiden mukaan vuonna 2030 lähes 600 miljoonaa ihmistä yhä kärsii nälästä. Tavoitteen siirtäminen vuoteen 2100 on kiinnostava kysymys. Monella vanhalla teollisuusmaalla meni 100–150 vuotta siihen, että ne kehittivät nykyiset luotettavat ja omavaraisuutta tukevat ruokajärjestelmänsä.”
Jos voisit muuttaa yhden asian maailmassa, mikä se olisi?
”Haluaisin nähdä hauraissa valtioissa nykyistä vahvempia instituutioita. Maailmalla on esimerkkejä siitä, kuinka jotkut maat ovat nousseet köyhyydestä keskituloisten tai ylemmän keskitulon maiden joukkoon 40–50 vuodessa. Tämä matka alkaa hyvästä johtajuudesta, hallinnosta ja instituutioista.”
Lue lisää: Nälkä vaivaa etenkin Afrikkaa
Lue lisää: Alkuperäiskansat puolustavat sademetsiä paremmin kuin muut
