Yhä useampi maaseudun asukas saa sähkön hajautetuista, uusiutuvan energian ratkaisuista.
Pimeä tulee Tansanian pohjoisosassa, Arushan kaupungin lähistöllä, seitsemän maissa. Opettaja Hassan Ankwayn kodissa on suuri ilta, sillä sähkövalot syttyvät ensimmäistä kertaa. Yksi lamppu on sängyn yläpuolella, toinen sohvan vieressä ja kolmas ulkona.
Kuusivuotias poika voi tästedes lukea läksyt iltaisin, ja opettajaisä valmistella tunteja.
Kuusivuotias poika voi tästedes lukea läksyt iltaisin, ja opettajaisä valmistella tunteja.
Ankway harkitsi lamppujen hankkimista pari vuotta. Hän oli kuullut Mobisolista, kotitalouskohtaisesta energiaratkaisusta, joka toimii aurinkokennolla ja mobiilimaksulla. Asiakas ei tarvitse pankkitiliä eikä säästöjä, sillä maksu hoituu osamaksulla matkapuhelimella.
Kotia ei tarvitse kytkeä sähköverkkoon. Energia on puhdasta.
”Maksan kolmen lampun sähköstä alle 50 senttiä päivässä. Television kanssa paketti maksaisi vähän enemmän”, Ankway kertoo.
Tansanian maaseudulla vain 2-6 prosenttia asukkaista on sähköverkon ulottuvilla. Kaupungeissa luku on 18 prosenttia. Afrikan kehityspankin tavoitteena on, että vuonna 2025 kaikki kaupungeissa asuvat afrikkalaiset ja 95 prosenttia maaseudun väestöstä on sähköverkon piirissä.
Arvio on optimistinen, sanoo ulkoministeriön energianeuvonantaja Henri Horn.
”Jos alueella on vain köyhiä kuluttajia eikä esimerkiksi teollisuutta, ei kukaan rakenna sinne sähköverkkoa.”
Varsinkin maaseudulla monet tulevat saamaan energiansa kiinteistökohtaisista, hajautetuista ratkaisuista. Usein se on halvin, nopein ja luotettavin tapa saada energiaa.
Uutta bisnestä
Mobisol sai alkunsa, kun yrityksen nykyinen toimitusjohtaja Thomas Gottschalk matkusti Itä-Afrikassa ja pani merkille ilmeisen ristiriidan: sähköverkkoa ei ole, aurinkoa on. Samantyyppinen havainto liittyi rahaan. Pankkitilejä tai säästöjä paikallisilla asukkailla ei juuri ole, mutta useimmilla on puhelin ja siinä sovellus, jolla voi siirtää rahaa.
Näistä havainnoista syntyi idea puhelimella maksettavasta aurinkoenergiasta.
Mobisol perustettiin vuonna 2010. Yritys toimii erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Mobisolin paikalliset työntekijät ovat asentaneet jo 40 000 aurinkopaneelia. Moninkertainen määrä ihmisiä on saanut ensi kertaa elämässään valot, jääkaapin tai television. Synnytyssairaaloissa on korvattu matkapuhelimen valo tai vaarallinen kerosiinilyhty sähkölampulla.
Yksi Mobisolin toimistoista on keltainen, matala talo Tansanian Arushassa.
Sisällä yrityksen berliiniläinen myyntijohtaja Sjors Martens kertoo kuluttajatutkimuksesta, jonka mukaan heidän asiakkaansa haaveilevat valosta, puhelimen lataamisesta ja televisiosta.
He eivät ole köyhistä köyhimpiä vaan ihmisiä, joilla on varaa maksaa sähköstään 50 senttiä päivässä.
”Mobisolin asiakkailla on keskimäärin 2,8 työpaikkaa. On maanviljelyä, kauppaa, pientä bisnestä. Osa on poliiseja tai opettajia”, Martens sanoo.
”Täällä ei voi tehdä bisnestä tuntematta asiakkaiden elämäntilanteita.”
Toisaalta asiakas voi luoda juuri aurinkopaneelin avulla uudenlaista liiketoimintaa: kylmästä juomasta voi laskuttaa enemmän kuin lämpimästä, hiukset ja parrat voi leikata koneella, naapurille voi myydä puhelimen latausta. Arushassa näkee esimerkiksi mainoksia, joissa television omistaja kutsuu naapurustoa katsomaan jalkapallo-ottelua karkeasti 40 sentillä.
Barcelona–Arsenal, 1 000 shillinkiä. Tervetuloa!
Sähkön luokse
Mobisolin kaltaiset yritykset ovat lisääntyneet viime vuosina. Yksi isoista yrityksistä on M-KOPA Solar, jolla on asiakkaina noin 330 000 kotia Keniassa, Tansaniassa ja Ugandassa. Niistä 50 000 on jo maksanut aurinkopaneelinsa, jolloin niistä tulee asiakkaan omia.
-KOPAsta arvioidaan, että joka päivä yli 500 uutta kotia valaistaan sen tuotteilla. Tällä vauhdilla miljoona kotia saa aurinkosähköä kotiinsa ensi vuoden loppuun mennessä.
Jos hiustenleikkuu yhden sähkövalon loisteessa tai puhelimen lataus naapurissa riittää, kunnianhimoinen tavoite sähköstä kaikille ehkä toteutuu tulevina vuosikymmeninä.
Afrikan sähköistämisen tavoitteet riippuvat siitä, mitä tarkoittaa se, että ihminen saa sähköä. Jos hiustenleikkuu yhden sähkövalon loisteessa tai puhelimen lataus naapurissa riittää, kunnianhimoinen tavoite sähköstä kaikille ehkä toteutuu tulevina vuosikymmeninä.
”Jos taas puhutaan siitä, että jokaisessa kodissa on pistorasia, tämä ei onnistu sillä, että ihmiset pysyvät maaseudulla. Heidän pitää tulla sähkön luokse kaupunkiin”, Henri Horn ulkoministeriöstä sanoo.
Opettaja Hassan Ankway haaveilee seuraavaksi televisiosta. Horn muistuttaa, että sähkön avulla koteihin saadaan paljon muutakin kuin viihdettä, sillä mahdollisuudet kouluttautumiseen, työskentelyyn, terveydenhoitoon ja ruoan säilyttämiseen paranevat.
Myös yöt ovat turvallisempia, jos talon ulkopuolella loistaa lamppu.
TEKSTI JA KUVA REETTA RÄTY
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja viestintäyrittäjä.
