Sambian työmarkkinoille tulee vuosittain yli 300 000 nuorta. Viralliset työpaikat ovat tiukassa ja itsensä työllistäminen tyypillistä. Kojusta kaivokseen ja kassahihnalta konttoriin ihmisiä yhdistää halu kouluttautua. Moni puhuu myös intohimosta työhön.
Maaseudulla moni elää omavaraistaloudessa ja täydentää toimeentuloaan esimerkiksi puuhiiltä polttamalla ja myymällä. Tämä tuhoaa metsiä ja edistää ilmastonmuutosta. Mushindanossa haetaan vaihtoehtoisia elinkeinoja: kylän nuoret keräävät rahaa opintoihin tekemällä ovimattoja. Royce Kalichini esittelee työn tuloksia. Kuva: Liisa Takala
Betty Lupito tekee koreja, joissa yhdistää muovia ja luonnonkuitua. Kuva: Liisa Takala
Albert Kulukwenda viljelee taimia. Kuva: Liisa Takala
Samuel Chileshe on työskennellyt kaivoksilla 27 vuotta. Luoteis-Sambiassa olevalle Barrick-Lumwanan kaivokselle hän tuli 15 vuotta sitten kouluttajaksi. Nyt Chileshe toimii kaivoksen turvallisuusjohtajana: ”Turvallisuus on intohimoni.” Alun perin metallinjalostusta opiskellut Chileshe suorittaa nyt työsuojelututkintoa intialaiseen instituuttiin. Kuva: Liisa Takala
Cliddy Chomba valvoo monitoreistaan First Quantum Mineralsin Kansanshin kaivoksen alueella liikkuvia työkoneita. ”Aloitin tällä kaivoksella neljä kuukautta sitten, mutta olen työskennellyt FQM:lle seitsemän vuotta. Pidän työstäni, koska jokainen päivä on erilainen ja opin koko ajan uutta. Sain yhtiöltä apurahan, joten pystyin opiskelemaan kaivosinsinööriksi.” Kuva: Liisa Takala
Mwila Banaania (mies vasemmalla) tuottaa sisältöä sosiaaliseen mediaan saadakseen näkyvyyttä ja työmahdollisuuksia. Sambiassa työttömyys on suurinta 15–24-vuotiaiden joukossa. Vuosittain työmarkkinoille tulee yli 300 000 nuorta, ja moni heistä päätyy työllistämään itse itsensä, koska viralliset työpaikat ovat harvassa. Kuva: Liisa Takala
Anne K. Mwitumwa Mufaya työskentelee vihreän talouden ja ympäristön ministeriössä vanhempana suunnittelijana. Häntä kiinnostaa politiikan toimeenpano: ”On innostavaa päästä ratkaisemaan ympäristöongelmia.” Kuva: Liisa Takala
37-vuotisen opasuransa aikana Sonart Mwabwengo on nähnyt turismin kasvun ja muutoksen. ”Ihmiset toivovat safareilta erilaisia asioita. Valtaosa haluaa nähdä kirahveja, seeproja ja muita savannien eläimiä. Jotkut ovat kiinnostuneempia puista tai esimerkiksi linnuista.” Kuva: Liisa Takala
Yrittäjä Priscilla Musenge aloitti mustasotilaskärpästen kasvattamisen vuonna 2018, koska tarvitsi ravitsevaa ja kohtuuhintaista ravintoa kanoilleen. Nyt hän työllistää viisi ihmistä ja tuottaa hyönteisproteiinia eläinten ruoaksi 1 200 kiloa kuukaudessa. Samalla Musenge edistää kiertotaloutta: toukille syötetään esimerkiksi panimojätettä. ”Syötävät hyönteiset eivät ole uutta Sambiassa, mutta niiden kasvatus on vasta aluillaan. Tavoitteenani on laajentaa myyntiä Sambian lisäksi naapurimaihin – kysyntää on.” Kuva: Liisa Takala
Lue lisää: Nairobi on liikkeessä
Lue lisää: Takaisin kotiin
