Teksti Jukka Aronen

Sosiaalinen paine tuottaa ilmastotekoja

Pelkkä tiedon lisääminen ja valistus eivät saa ihmisiä muuttamaan käytöstään ilmastoystävällisemmäksi, mutta sosiaalinen paine tehoaa, kerrotaan laajassa metatutkimuksessa.

Maapallon keskilämpötila on melko todennäköisesti nousemassa tällä vuosisadalla yli turvallisena pidetyn 1,5 asteen rajan. Optimistisimmassakin ennusteessa povataan 1,8 asteen nousua, kertoo Climate Action Tracker -sivusto.

Ilmastonmuutoksen hillintä on noussut keskeiseksi aiheeksi julkisessa hallinnossa ja yritysten toiminnassa. Yhä tärkeämpää on myös se, millaisia ilmastotekoja tavalliset ihmiset tekevät arjessaan.

Mitkä sitten ovat hyviä keinoja saada ihmiset käyttäytymään ilmastoystävällisesti?

Tähän kysymykseen etsittiin vastausta laajassa metatutkimuksessa, jossa yhdistettiin 430 aiemman tutkimuksen tulokset.

Pelkkä tieto ei riitä muuttamaan käytöstä

Tutkijat tunnistivat kuusi erilaista lähestymistapaa, joilla ihmisten käyttäytymistä on yritetty muuttaa: kouluttaminen ja valistaminen, palautteen antaminen, tavoitteisiin sitouttaminen, vetoaminen, taloudellisten kannustinten käyttäminen ja muiden ihmisten ympäristötekojen esiintuominen.

Heikoimmin näistä näyttäisi toimivan kouluttaminen ja valistaminen. Tutkijoiden mukaan sama ilmiö on nähtävissä myös liikunta- ja päihdevalistuksessa.

”Pelkkä tieto siitä, että jokin asia on epäterveellistä tai ympäristön kannalta haitallista, ei riitä muuttamaan yksilön käyttäytymistä”, sanoi tutkijaryhmän jäsen Magnus Bergquist Scientific American -lehden haastattelussa.

Tehokkain vaikutus oli muiden ihmisten ympäristöteoilla. Tällainen sosiaalinen paine voi olla aktiivista tai passiivista. Aktiivista painetta syntyy esimerkiksi silloin, kun ihmiset vertaavat sähkölaskujaan. Passiivista painetta voi seurata siitä, että yksilö näkee naapurustossaan uusia aurinkopaneeleita tai sähköautoja.

”Ihmisillä on vahva taipumus mukautua sosiaalisiin normeihin”, sanoi Susan Joy Hassol Scientific American -lehdelle. ”Jos jotkut muut – etenkin korkean statuksen henkilöt – jättävät lentämättä, se saattaa saada yksilön vähentämään lentokoneella matkustamista.”

Vaikeinta on luopua autosta

Tutkimuksessa käytiin myös läpi, millaista käyttäytymistä on helpointa muuttaa.

Helpointa oli välttää roskien jättämistä luontoon. Myös kierrättämisen lisääminen onnistui muihin muutoksiin verrattuna vähemmällä vaivalla.

Vaikeinta oli muuttaa liikkumiseen liittyviä tapoja.

Tutkijoiden mukaan on helpompaa saada joku sammuttamaan valot huoneesta lähtiessään kuin vaihtamaan autonsa polkupyörään. Jälkimmäinen muutos kuitenkin toisi huomattavasti suuremmat ilmastohyödyt.

Kannatusta julkisille toimenpiteille

Tapojen muuttamisen vaikeus nousi esiin myös seitsemään eurooppalaiseen maahan keskittyneessä YouGov-kyselyssä.

Kyselyn tulosten mukaan ihmiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta, mutta kannattavat ensisijaisesti toimenpiteitä, jotka eivät kosketa heitä itseään. Tällaisia ovat esimerkiksi hallituksen tukemat puunkasvatushankkeet.

Vähiten suosittuja ilmastotoimia olivat oman lapsiluvun rajoittaminen sekä lihasta ja maitotuotteista luopuminen.

Kohtuullista kannatusta saivat hedelmien ja vihannesten kuluttaminen satokausien mukaan sekä kertakäyttöisten muovituotteiden välttäminen.