Joukko suomalaisyrityksiä esitteli ratkaisujaan YK:n ilmastokokouksessa Dubaissa, yhtenä esimerkkinä ilmasta ja sähköstä tuotettu proteiini.
Maailman kestävimmin tuotettu proteiini on tulossa markkinoille lähiaikoina. Mikä hienointa, tämä ruokatuotteisiin lisättävä ruskea pulveri tulee Suomesta.
Kyse on startup-yritys Solar Foodsin patentoimasta ruokainnovaatiosta, joka on herättänyt huomiota mediassa ja sijoittajissa.
Huomio ei ole ihme, sillä soleiiniksi nimettyä proteiinia tuotetaan käytännössä ilmasta ja sähköstä, ilman viljelysmaata tai tuotantoeläimiä.
Yrityksen toimitusjohtaja Pasi Vainikka vastaa puhelimeen lokakuisena torstai-iltana. Yrityksen osakeanti, jonka minimitavoite on 1,8 miljoonan euron rahoitus, on alkanut edellisenä päivänä. Haastattelu sovitaan viikonlopun yli, maanantaiksi.
Soleiiniksi nimettyä proteiinia tuotetaan käytännössä ilmasta ja sähköstä, ilman viljelysmaata tai tuotantoeläimiä.
Soleiinia valmistetaan bioreaktorissa kaasufermentointitekniikalla. Toimitusjohtaja Pasi Vainikka esittelee Solar Foodsin laboratoriota. Kuva: Liisa Takala
Maanantaina koossa onkin jo melkoinen potti, noin 2,5 miljoonaa euroa. Parissa viikossa osakeanti sulkeutuu, kun sen kahdeksan miljoonan euron enimmäismäärä täyttyy. Puhelimessa Vainikka suhtautuu miljooniin aika rauhallisesti.
”Meille oleellisinta osakeannissa on se, että suomalaiset pääsevät hyötymään tehtaamme käynnistymisestä ja yrityksemme saamasta isosta avustuksesta.”
Vainikka viittaa Business Finlandin myöntämään 34 miljoonan euron avustukseen, jonka Solar Foods on saanut piakkoin Vantaalla käynnistyvään Factory 01-tehtaaseen. Kaikkiaan tehtaan rakentaminen on ollut 40 miljoonan euron investointi.
Katse liiketalouteen
Tehtaasta Pasi Vainikka on innoissaan.
”Tehdas osoittaa, että tuote on skaalattavissa sellaiseen kaupalliseen ja teolliseen mittakaavaan, jossa soleiinia voidaan tuottaa tonnettain.”
Tehtaan valmistuminen on yritykselle merkkipaalu, mutta Solar Foodsin tavoittelema ruokavallankumous on vasta alussa.
”Nyt kun siirrymme kaupalliseen vaiheeseen, meitä ei enää mitata potentiaalin vaan näkyvän liikevaihdon ja taloudellisen kannattavuuden kautta. Siihen yritys seuraavaksi panostaakin.”
Ensimmäisen uuselintarvikelupansa Solar Foods sai viime vuonna Singaporesta, jossa on jo maisteltu soleiinista, suklaasta ja kasviöljystä valmistettua jäätelöä. Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen byrokratiassa lupapaperit etenevät hitaammin.
YK:n ilmastokokousten alkuun on syntynyt massiivinen oheistapahtuma – eräänlaiset globaalit ilmastomessut.
Singaporen valtion kutsumana Vainikka myös matkasi marraskuun lopussa alkaneeseen YK:n ilmastokokoukseen Dubaihin, jossa hän oli mukana keskustelemassa tulevaisuuden ruoantuotannosta.
Globaalit ilmastomessut
Dubain ilmastokokoukseen suuntasi moni muukin. Järjestäjien mukaan kokoukseen odotettiin peräti 70 000 osallistujaa.
YK:n vuosittaisissa ilmastokokouksissa valtioiden väliset neuvottelut tiivistyvät pariviikkoisen kokouksen loppupuolella. Kokouksen alkuun on syntynyt massiivinen oheistapahtuma – eräänlaiset globaalit ilmastomessut.
”Se on valtava yritysten, tutkijoiden, asiantuntijoiden ja investoijien kokoontuminen”, kuvaa suomalaisen ilmastobusinessverkoston Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen.
Dubain kokoukseen parikymmentä suomalaista yritystä pystytti ensi kertaa oman paviljongin. Kaskinen veti paviljonkihankkeen ohjausryhmää ja kertoo suomalaisyritysten ihmetelleen, miksei vastaavaa paviljonkia ole ollut jo aiemmin.
”Edellisessä kokouksessa valtuuskuntamme jäsen sanoi, että pitäähän meidän saada työmme esiin. Täällä ovat kaikki nykyiset ja myös potentiaaliset asiakkaamme, joille meidän teknologiamme olisi kiinnostava ratkaisu.”
Kunnianhimo on eduksi suomalaisyrityksille
Ilmastokokouksen pääasia on neuvotteleminen. Oheistapahtuman tutkijat, järjestöt ja yritykset haluavat kuitenkin, että myös niiden ääni kantaa neuvottelupöytiin.
”Yksi paviljonginkin tavoitteista on tukea Suomen ja EU:n neuvottelijoita heidän työssään. Kokous järjestetään sopimuksia ja niihin kirjattavaa sääntelyä varten, mutta on myös tärkeää, että pohjoismaalainen ja suomalainen teollisuus näkyy tapahtumassa omilla viesteillään”, Tuuli Kaskinen sanoo.
Yritysten osallistuminen ilmastokokouksiin on herättänyt myös kritiikkiä. Esimerkiksi viime vuoden Egyptin kokoukseen osallistui yli 600 öljy- ja kaasuyhtiöiden edustajaa.
”Suomessa toivotaan tiukkaa ja eteenpäin kurkottavaa ilmastopolitiikkaa.”
– Janne Peljo, EK
Poikkitieteellisen BIOS-tutkimusyksikön ympäristöpolitiikan tutkija Ville Lähde kertoo, että takavuosina useita ilmastokokouksia johtanut Christina Figueres turhautui vastikään fossiiliyritysten rooliin neuvotteluissa.
”Hän totesi, että jos nämä yritykset eivät ole rakentavia ja liikkeellä aidosti hyvällä tahdolla, niitä ei pitäisi päästää kokoukseen lainkaan.”
Mutta hyvä tahto on aitoa, korostivat Dubaihin matkanneet suomalaisyritykset.
Esimerkiksi Kaskisen edustaman CLC:n yritykset muodostavat 70 prosenttia Helsingin pörssin markkina-arvosta, ja ne tukevat vankasti vuonna 2015 solmittua Pariisin sopimusta ja 1,5 asteen päästötavoitetta.
Samaan tavoitteeseen on sitoutunut Elinkeinoelämän keskusliitto.
”Suomen yritykset ovat maailmassa niitä, joilla on puhtaimpia ratkaisuja. Mitä nopeammin fossiilisesta energiasta luovutaan, sitä parempi on myös suomalaisten kilpailuasema. Suomessa toivotaan tiukkaa ja eteenpäin kurkottavaa ilmastopolitiikkaa”, sanoo EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo.
Suurin mahdollisuus energiantuotannossa
Millaiset yritysten ilmastoratkaisut sitten vetävät maailmanmarkkinoilla? Tuuli Kaskisen mukaan isoin muutos tapahtuu aloilla, joissa ilmastojalanjälki on suurin eli energiantuotannossa.
”Energiayhtiöissä ei mietitä, irtaannutaanko fossiilisesta energiasta vai ei. Kyse on enää siitä, miten nopeasti se pystytään tekemään.”
– Tuuli Kaskinen, CLC
”Energiateollisuudessa muutos on myös itsestäänselvyys. Yhtiöissä ei mietitä, irtaannutaanko fossiilisesta energiasta vai ei. Kyse on enää siitä, miten nopeasti se pystytään tekemään.”
Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on vauhdittanut irtautumista fossiilisista polttoaineista, mutta sillä on ollut kääntöpuolensa. Sodan laukaisema energiakriisi on tuottanut öljy-yhtiöille ennätysvoittoja ja saanut ne ottamaan aikalisää ilmastotoimissaan.
Myös suomalainen Neste teki viime vuonna miljardituloksen öljytuotteillaan. Yhtiö on kuitenkin muuttunut entisestä raakaöljyn tuottajasta maailman suurimmaksi uusiutuvan dieselin valmistajaksi, jonka tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Yhtiö selvittää luopumista öljynjalostuksesta kokonaan.
”Nykyjärjestys on mieletön”
Yritykset käyvät ilmastonmuutoksen vastaista taistelua kahdessa ryhmittymässä.
Osa on luonut menestyksensä vanhassa maailmassa ilman ilmastohuolia. Ne seuraavat tilannetta taustalla ja muuttavat toimintaansa vaihtelevalla menestyksellä. Taistelun kärjessä ovat yritykset, joiden olemassaolo perustuu ilmastotoimiin ja vihreään siirtymään.
Solar Foodsilla on soleiini, jolla se pyrkii proteiinituotteiden 2 000 miljardin euron maailmanmarkkinoille. Viestinnässään yritys korostaa, että nykyinen ruoantuotanto kattaa neljänneksen kaikista ihmisen toiminnasta aiheutuvista kasvihuonepäästöistä.
Suomalaisyhtiö Betolar puolestaan pyrkii vähentämään rakentamisessa sementin osuutta betonissa. Sementti on lentoliikennettäkin suurempi haitta ilmastolle. Betolar kehittää valmistustapoja, joilla betoniin saadaan ainesosia paikallisen teollisuuden sivuvirroista.
”Nykyjärjestys on mieletön. Jossain viedään kaatopaikalle rakentamisessa käyttökelpoista tavaraa, mutta naapuripitäjässä louhitaan kalkkikiveä, joka poltetaan ja siten vapautetaan CO-kakkoset ilmaan”, sanoo Betolarin kaupallinen johtaja Ville Voipio.
Betolar tavoittelee jalansijaa Suomen ja Euroopan lisäksi Lähi-idässä ja Aasiassa. Yrityksen toiminnan keskiössä ovat osaaminen ja teknologia.
”Meillä ei ole tehtaita, mutta meillä on laboratorioita ja tohtoritason tutkijoita”, Voipio kertoo yrityksen tutkimukseen ja lisensointiin perustuvasta liiketoiminnasta.
Toiveena selvä signaali
Solar Foods ja Betolar ovat kohdanneet tiellään myös hidasteita. Ne ovat turhauttaneet, koska ilmastotoimilla on kiire.
Singaporessa Solar Foods sai soleiinille uuselintarvikeluvan vuodessa.
”Samassa ajassa EU:n viranomaiset eivät saaneet luettua edes yrityksen lupahakemusta”, Pasi Vainikka kertoo.
Betolar puolestaan on törmännyt eri maissa rakennussääntelyyn, jonka mukaan betonissa tulee olla tietty osuus sementtiä – eli sementtiä, joka mahdollisesti kiellettäisiin, jos se keksittäisiin nyt.
”Onko meillä ihmiskuntana varaa sääntelyyn, joka estää uuden teknologian käyttöönoton?”
– Ville Voipio, Betolar
”Onko meillä ihmiskuntana varaa sääntelyyn, joka estää uuden teknologian käyttöönoton?” Voipio pohtii.
Vainikka ja Voipio suhtautuvat kuitenkin toiveikkaasti kansainväliseen ilmastopolitiikkaan. Päättäjiltä tarvitaan voimakas signaali, että suuntana on luonnon kanssa tasapainossa eläminen, Vainikka sanoo.
”Teknologia kehittyy nopeasti, eikä se jatkossa hidastu vaan kiihtyy. Päättäjien on pysyttävä ajan tasalla mahdollisuuksista.”
Voipion mukaan lainsäädäntö on mahdollistanut onnistuneita vihreitä läpilyöntejä yhteiskunnissa.
”Ilmastokokouksessa voi syntyä linjauksia, jotka päätyvät sääntelyn pohjaksi.”
Utuinen näkymä tulevaisuuteen
Jos ilmastonmuutosta halutaan hillitä talouden avulla, yrityksien pitäisi kyetä vihreään kasvuun. Murroksen pitäisi lisäksi tapahtua erittäin nopeasti.
”Puhtaiden ratkaisujen investointitahti on ennennäkemätön. Näitä investointeja on tehty nopeammin ja suuremmalla volyymilla kuin koskaan, mutta sekin on yhä riittämätöntä suhteessa Pariisin sopimuksen tavoitteisiin”, sanoo EK:n Janne Peljo.
Utuinen näkymä markkinoilla ei tiedä hyvää ilmastolle. Korkea inflaatio ja korkotaso haittaavat ennen kaikkea vihreitä investointeja, mikä näkyy Peljon mukaan epävarmuutena ja aikalisinä.
”Juuri siksi Dubain ilmastokokoukselta tarvitaan vahva viesti siitä, että valtiot painavat kovaa vauhtia eteenpäin vihreässä siirtymässä huolimatta geopoliittisten jännitteiden ja elinkustannusten nousun aiheuttamista haasteista.”
Ymmärretäänkö laajuus?
Myös BIOSin Ville Lähde muistuttaa, ettei ilmastopolitiikka etene ilman kansalaisyhteiskunnan ja poliittisten päättäjien painetta. Yksittäisten yritysten sijaan kyse on systeemitason ja infrastruktuurien kokoisesta ongelmasta.
”Yritykset ovat yksi tärkeä kanava, jossa paineella on vaikutusta. Toivon merkkejä on aina löydettävissä ja poimittavissa, mutta kokonaisuudessaan yhteiskunnan aineenvaihdunta ei ole kääntymässä tarpeeksi nopeasti.”
Lähteen mukaan kestävyyssiirtymissä yhteiskuntien vastuussa vedotaan usein talousajatteluun. Sanotaan, ettei yhteiskunnilla ole varaa muutoksiin vaan niiden tehtävä on laatia hyvää lainsäädäntöä yrityksille, jotka sitten huolehtivat tarvittavista toimista. Hänen mielestään valtioilla pitäisi olla ilmastosiirtymässä nykyistä suurempi koordinoiva rooli.
”Tämä korostuu nyt, kun ilmastotoimilla on kiire ja samaan aikaan pitäisi tapahtua vastaavia muutoksia yhteiskunnan eri sektoreilla. Jos muutos toteutetaan totutulla tavalla ja keskinäisen kilpailun olosuhteissa, hukataan todennäköisesti mahdollisuuksia.”
Lähde näkee, että yrityksissä suhtaudutaan aiempaa myönteisemmin tiukkaan ilmastopolitiikkaan. Hän kuitenkin epäilee, ymmärretäänkö yrityksissä aidosti toimien kiireellisyys tai Suomen ilmastotavoitteiden mittaluokka.
”Että todella pyrittäisiin hiilineutraaliksi vuonna 2035 ja sen jälkeen vielä hiilinegatiiviseksi”.
Tiukka ilmastopolitiikka sopii yrityksille, kunhan se on ennakoitavaa, CLC:n Tuuli Kaskinen sanoo. Tämä oli myös verkoston viesti viime kevään hallitusneuvottelijoille.
”Yritysten täytyy tietää, mihin suuntaan ollaan menossa ja millä vauhdilla. Siksi vuonna 2022 säädetyn ilmastolain kehikko on yrityksillemme tärkeä. Hyvä asia on, että siinä kehikossa aiotaan myös pysyä.”
