Ääri-islamilaisen Talibanin paluu valtaan haastaa kansainvälisten järjestöjen toimintaa Afganistanissa. Julkiset terveyspalvelut ovat taas käynnistyneet, mutta jatkuvat sääntömuutokset hankaloittavat avustustyötä.
Qala-e-Abdul Raufin kylä sijaitsee Musahin piirikunnassa Kabulin maakunnan eteläisellä rajalla, noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä pääkaupungista. Maantien varressa korkeiden vuorten keskellä on pieni terveysklinikka, jonka seinissä näkyy luodinreikiä.
Rakennuksen ulkopuolella kyltissä ovat sekä Taliban-hallinnon että YK:n lastenjärjestö Unicefin logot.
Sisällä odottaa klinikkaa kahdeksan vuotta johtanut lääkäri Naimatullah valkoisessa takissaan ja muslimeille tyypillisessä rukoushatussaan. Hän kertoo, että alueella sodittiin rajusti kahdenkymmenen viime vuoden aikana, kun Talibanit ja Yhdysvaltain johtaman liittouman tukemat Afganistanin hallituksen joukot taistelivat vallasta.
”Taliban tuli, ja ulkomaalaiset lähtivät.”
– Naimatullah
Sota päättyi elokuussa 2021, kun Yhdysvallat vetäytyi ja Taliban palasi valtaan. Samalla suuri osa kansainvälisestä tukirahoituksesta loppui ja Afganistanin keskuspankin ulkomaille talletetut noin seitsemän biljoonan Yhdysvaltain dollarin varat jäädytettiin.
Talous romahti, eikä pankeista saanut enää käteistä.
”Taliban tuli, ja ulkomaalaiset lähtivät”, Naimatullah toteaa.
Se tarkoitti, että afganistanilaisten peruspalveluista ei ollut enää mahdollista huolehtia. Seurauksena oli valtava humanitaarinen kriisi, ja sairaaloihin tuotiin nälkiintyneitä vauvoja. Naimatullahinkin klinikalta uupui varoja hankkia lääkkeitä ja maksaa henkilökunnalle palkkaa.
Jo ennen Talibanin valtaan paluuta Afganistanin budjetista jopa 75 prosenttia katettiin kansainvälisillä avustuksilla. Tänä vuonna YK on pyytänyt maalle 4,6 biljoonaa dollaria humanitaarista apua, mutta summasta vain viitisen prosenttia on saatu kerättyä.
Nyt tilanne Naimatullahin klinikalla on hieman kohentunut, ja se saa suurimman osan rahoituksestaan Aga Khan -säätiöltä. Naimatullah joutuu kuitenkin matkustamaan joka kuukausi Kabuliin hakemaan käteistä rahoittajajärjestöjensä toimistoista.
Näin siksi, että ulkomailta ei kyetä siirtämään rahaa Afganistaniin, vaikka Yhdysvallat on lieventänyt Taliban-hallintoon kohdistamiaan pakotteita ja sallinut humanitaariset pankkisiirrot.
Naiset pois järjestötyöstä
Ulkomaisen rahoituksen vähenemisen lisäksi avustustyötä hankaloittaa se, että Taliban muuttaa jatkuvasti sääntöjään. Esimerkiksi joulukuussa 2022 se kielsi paikallisten naisten työskentelyn ulkomaisissa avustusjärjestöissä. Viime huhtikuun alussa kielto laajeni koskemaan myös YK:n työntekijöitä.
Järjestöissä onkin jouduttu miettimään, lopetetaanko toiminta kokonaan vai yritetäänkö apua saada jollain tavalla sitä tarvitseville.
”Ei ole helppoja valintoja, mutta järjestöt keksivät kuitenkin keinoja toimia”, sanoo Afganistan Analysts Networkin tutkija Roxanna Shapour.
”Odottavat äidit tarvitsevat hedelmiä, vihanneksia ja terveellistä ruokaa. Moni heistä kärsii anemiasta.”
– Abida Abdi
Terveydenhuollossa naiset ovat ainakin toistaiseksi saaneet jatkaa työtään. Esimerkiksi Naimatullahin klinikalla työskentelee viiden miehen lisäksi kolme naista.
Abida Abdi on yksi klinikan naistyöntekijöistä. Hän on toiminut ravitsemusneuvojana kaksi vuotta ja huomannut, kuinka ihmisillä ei ole varaa syödä tarpeeksi tai riittävän monipuolisesti.
”Odottavat äidit tarvitsevat hedelmiä, vihanneksia ja terveellistä ruokaa. Moni heistä kärsii anemiasta.”
Shapour muistuttaa, ettei kaikilla klinikoilla ole yhtä hyvä työtilanne.
”Naisten opiskelukielto ja vuonna 2021 alkanut massapako ovat johtaneet kriisiin. Päteviä terveydenhuollon työntekijöitä ei ole tarpeeksi. Etenkin naisista on pulaa”, hän sanoo.
”Kyse on siitä, mitä paikallinen Taliban-komentaja ajattelee naisten työskentelystä klinikoilla ja lääkkeistä, joita niissä jaetaan ihmisille.”
Molempien suojelija
Sodan aikaan Qala-e-Abdul Raufinkin kylässä ongelmat olivat hieman toisenlaisia. Osa kyläläisistä kannatti Talibania, osa hallitusta. Suurin osa pysytteli osapuolien välissä.
”Hoidimme klinikalla usein haavoittuneita Taliban-taistelijoita”, Naimatullah kertoo.
Välillä Naimatullah hoiti poliisia, kun talibanit saapuivat klinikalle.
”Heitin viltin poliisin univormun päälle ja sanoin, että hän on siviili. Suojelin molempia osapuolia.”
”Heitin viltin poliisin univormun päälle ja sanoin, että hän on siviili. Suojelin molempia osapuolia.”
– Naimatullah
Silti talibanien hoitaminen johti ongelmiin hallituksen kanssa vuoden 2021 alussa. Naimatullah pidätettiin, ja hän vietti puoli vuotta pahamaineisessa Bagramin vankilassa Parvanin maakunnassa. Omien sanojensa mukaan Naimatullahia myös kidutettiin.
Hän vapautui vasta, kun Talibanit palasivat valtaan ja vapauttivat kaikki vangit.
Lähiklinikalta maksutonta hoitoa
Syvemmällä maaseudulla Kuz Miakhelin kylässä toimii hieman suurempi julkinen terveysklinikka. Lääkäri Wali Muhammad on johtanut sitä neljä vuotta.
Tämäkin klinikka kärsi sodasta: katto romahti, ikkunat särkyivät, ja seinissä näkyy yhä luodinreikiä.
Nyt klinikalla käy päivittäin 150–250 potilasta, mikä on huomattavasti enemmän kuin aiemmin.
”Jos sodan aikana lähti ulos, oli suuri riski kuolla”, Muhammad toteaa.
Muhammadin mukaan klinikan tilanne on parantunut huomattavasti neljän viime kuukauden aikana, kun apua on alkanut jälleen tulla.
Silti klinikalla, kuten ei koko Kuz Miakhelin kylässäkään, ole sähköä. Kansainvälisellä tuella saadaan ainakin toistaiseksi hankittua sähkögeneraattorissa tarvittavaa dieseliä.
Izzat Khan, 50, on tullut klinikalle nivelkipujensa vuoksi. Hän muutti Kuz Miakheliin suurperheensä kanssa vuosi sitten levottomasta Logarin maakunnasta.
Hänen poikansa haavoittui taisteluissa joitakin vuosia sitten. Kyläläiset kärsivät mieluummin kotona kuin lähtivät lääkäriin.
”Vain jos tilanne muuttui hyvin vakavaksi, lähdimme Nangarharin maakuntaan hakemaan hoitoa.”
Nyt Khan asuu lähellä klinikkaa, ja hoito on maksutonta.
Viime vuonna Khanilla todettiin B-hepatiitti, joihin hän sai klinikalta lääkitystä. Se ei kuitenkaan tehonnut, joten hänen piti lähteä Pakistaniin hakemaan hoitoa.
Halu auttaa
Arifa Barakzai perusti pienen klinikan Qala-e-Shaghasiin puolitoista vuotta sitten, koska kylässä ei ollut lainkaan julkisin varoin rahoitettuja terveyspalveluita. Yksityisenä klinikkana se ei saa rahoitusta hallinnolta eikä kansainvälisiltä järjestöiltä.
”Tämä on ainoa klinikka koko alueella”, Barakzai sanoo.
Paikalla on naisia sinisissä burkissaan. Monet heistä kantavat vauvaa käsivarsillaan. Barakzai hoitaakin enimmäkseen äitejä ja vastasyntyneitä lapsia.
”Hoidan potilaita usein ilmaiseksi, laskutan vain lääkkeistä”, hän sanoo.
”Haluan vain auttaa ihmisiä.”
Lue lisää: Raportti nostaa esiin Afganistanin naisten kokemukset
Lue lisää: Afganistanin naiset pyytävät: ”Älkää unohtako meitä!”
