Strateginen lähestymistapa, sääntely, koulutus ja infrastruktuuri ovat avainasemassa, jotta kehittyvät maat voivat maksimoida tekoälyn hyödyt ja minimoida riskit.
Viime vuosina tekoälyteknologia on kehittynyt merkittävästi. Sen odotetaan vaikuttavan voimakkaasti lähitulevaisuudessa niin työmarkkinoihin kuin laajemmin yhteiskuntaan. Myös kehittyvissä maissa tekoälyteknologia voi toimia merkittävänä talouskasvun ajurina edistämällä tehokkuutta ja tuottavuutta monilla aloilla.
Tekoälyn avulla voidaan esimerkiksi lisätä sadon määrää maataloudessa ja virtaviivaistaa toimitusketjuja teollisuudessa. Lisäksi tekoäly voi auttaa ratkaisemaan kehittyvien maiden sosiaalisia haasteita parantamalla terveydenhuollon saatavuutta sekä hallitsemalla ympäristön ja luonnonvarojen käyttöä.
Avoimet teknologiat ovat kehittyvien maiden näkökulmasta tärkeitä, koska ne mahdollistavat koulutuksen, innovoinnin ja oman osaamisen kehittämisen.
Tekoälyteknologia ulottuu myös koulutukseen. Sen avulla voidaan tarjota personoituja oppimiskokonaisuuksia ja viedä koulutusta etäalueille. Tämä edistää koulutuksen tasa-arvoa. Tekoäly voi myös tehostaa julkisen hallinnon toimintoja automatisoimalla rutiinitehtäviä, parantamalla palveluiden tarjontaa ja tukemalla dataperusteista päätöksentekoa. Tekoälyn avulla voidaan torjua korruptiota, mikä edistää avoimuutta ja tehokkuutta julkisessa hallinnossa.
Tekoälyteknologia, erityisesti suurten kielimallien luominen ja käyttö, on pitkälti keskittynyt suuriin yrityksiin. Siksi avoimet teknologiat ovat kehittyvien maiden näkökulmasta tärkeitä, koska ne mahdollistavat koulutuksen, innovoinnin ja oman osaamisen kehittämisen. Yksittäisen toimijan ei tarvitse hallita kaikkea tietovarannoista tekoälykiihdyttimiin. Tämä luo mahdollisuuden nopeisiin kokeiluihin ja ketterään teknologian soveltamiseen.
TEKOÄLYTEKNOLOGIAN käyttöönottoon liittyy kuitenkin useita haasteita, jotka koskevat muun muassa osaamispohjan ja tietotaitojen kehittämistä sekä laskentainfrastruktuurin saatavuutta ja luotettavuutta. Keskeinen eettinen haaste on algoritmien oikeudenmukaisuuden, läpinäkyvyyden ja turvallisuuden varmistaminen. Tekoälyn käyttöönotto voi altistaa myös kyberhyökkäyksille, minkä vuoksi on tärkeää kiinnittää huomiota tietoturvaan.
Lisäksi teknologia voi syventää digitaalista kuilua ja lisätä eriarvoisuutta kansalaisten välillä. Tekoälyllä on odotettavissa oleva merkittävä vaikutus työmarkkinoiden rakenteeseen, sillä automaation lisääntyessä monet perinteiset työtehtävät saattavat hävitä tai muuttua merkittävästi.
Uusien teknologioiden, kuten tekoälyn, eteneminen ohjaa myös investointeja. On mahdollista, että suurin osa tekoälyyn liittyvistä investoinneista keskittyy kehittyneisiin maihin, joissa on jo infrastruktuuri ja osaamista näitä teknologioita varten. Tämä voi johtaa kuilun syvenemiseen kehittyneiden ja kehittyvien talouksien välillä.
Strateginen lähestymistapa, sääntely, koulutus ja infrastruktuurin, kuten 5G-verkkojen, kehitys ovat avainasemassa, jotta kehittyvät maat voivat maksimoida tekoälyn hyödyt ja minimoida riskit.
Tekoäly voikin tukea YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, mutta sen mahdollisuudet tulee integroida harkiten kehittyvien maiden yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kontekstiin.
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani ja tietojenkäsittelytieteen professori.
Lue lisää: Rauha on ruma sana?
