YK-järjestöt perustivat rahaston parantamaan vammaisten ihmisten asemaa köyhissä maissa. Suomi on ollut pitkään UNPRPD:n suurin tukija.
Koulutusta vammaisten ihmisten oikeuksista nepalilaisille virkamiehille. Asiantuntija-apua lainsäädännön kehittämiseksi Djiboutissa. Parannuksia vammaisjärjestöjen toimintaedellytyksiin Zimbabwessa.
”Vammaisten ihmisten oikeuksien ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen on yksi Suomen kehityspolitiikan painopisteistä ja läpileikkaavista teemoista.”
Nämä ovat esimerkkejä hankkeista, joilla YK:n vammaisten ihmisoikeuksien kumppanuusrahasto UNPRPD on edistänyt vammaisten henkilöiden asemaa kehittyvissä maissa vuodesta 2011 lähtien.
Suomi on ollut alusta lähtien rahaston suurin rahoittaja. Tukea on myönnetty 12 vuoden aikana runsaat 20 miljoonaa euroa.
”Vammaisten ihmisten oikeuksien ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen on yksi Suomen kehityspolitiikan painopisteistä ja läpileikkaavista teemoista”, kertoo kansainvälisten vammaisasioiden suurlähettiläs Petri Puhakka ulkoministeriöstä.
Sopimus velvoittaa valtioita parannuksiin
Ajatus erillisen rahaston perustamisesta sai alkunsa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta yleissopimuksesta, joka hyväksyttiin YK:ssa vuonna 2006 pitkien neuvottelujen jälkeen.
Sopimuksen tarkoitus on taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet.
Petri Puhakan mukaan UNPRPD:n tavoite on tehostaa vammaisyleissopimuksen toimeenpanoa ja saada näin aikaan todellisia parannuksia ihmisten elämään.
”Sopimus velvoittaa kansainväliseen yhteistyöhön. Se myös velvoittaa sopimuksen ratifioineita maita hakemaan apua, jos niillä ei ole itsellään resursseja panna sopimusta täytäntöön.”
Vammaiset ovat kaikkialla maailmassa syrjitty ihmisryhmä, mutta erityisen vaikeaa heidän on saada koulutusta, töitä ja julkisia palveluja kehittyvissä maissa.
”Kyse on valtavasta ongelmasta, sillä arviolta miljardi ihmistä eli noin 15 prosenttia maailman väestöstä on tavalla tai toisella vammainen”, Puhakka huomauttaa.
Vammaisten oikeuksia tukevia hankkeita
UNPRPD:n hallinnoinnista vastaa YK:n kehitysohjelma UNDP, ja sen jäseniä ovat kymmenen YK-järjestöä lastenjärjestö Unicefista teleliitto ITUun. Ne voivat hakea rahastosta tukea vammaisten ihmisten oikeuksia toteuttaviin hankkeisiin.
”Hankkeissa on oltava mukana vähintään kaksi YK-järjestöä, jotka toteuttavat ne maatasolla yhteistyössä paikallisia vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen ja kansallisten viranomaisten kanssa,” Petri Puhakka kertoo.
”Hankkeissa voimaannutetaan vammaisia henkilöitä, jotta he pääsevät nykyistä paremmin työelämään ja ymmärtävät omat oikeutensa.”
UNPRPD:n rahoittamissa hankkeissa pyritään parantamaan muun muassa peruspalvelujen inklusiivisuutta. Se tarkoittaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaista pääsyä terveydenhuollon ja opetuksen kaltaisiin palveluihin.
”Hankkeissa myös voimaannutetaan vammaisia henkilöitä, jotta he pääsevät nykyistä paremmin työelämään ja ymmärtävät omat oikeutensa. Myös paikallisia viranomaisia ja päättäjiä koulutetaan, jotta he tuntisivat vammaisten oikeudet.”
UNPRPD pyrkii lisäksi vahvistamaan paikallisia vammaisjärjestöjä, jotka tekevät vaikuttamistyötä vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämiseksi.
”Köyhimpien maiden ei odotetakaan nousevan vammaisyleissopimuksen edellyttämälle tasolle heti. Suunnan tulee kuitenkin olla oikea, jotta vammaisten asema asteittain paranee”, Puhakka sanoo.
Suomi painottaa naisten ja tyttöjen oikeuksia
UNPRPD:n suurimpiin rahoittajiin kuuluvat Suomen ohella Australia, Britannia, Norja ja Ruotsi. Petri Puhakan mukaan Suomi on ajanut rahaston johto- ja ohjausryhmässä aktiivisesti tärkeinä pitämiään asioita.
”Suomi painottaa rahoituspäätöksissä vammaisten naisten ja tyttöjen oikeuksia parantavia hankkeita. Olemme myös vaikuttaneet siihen, että naiset ja tytöt otetaan läpileikkaavasti huomioon kaikissa hankkeissa.”
Puhakan mukaan tavoitteiden seuranta on tärkeää. Suomi myötävaikuttikin merkittävästi siihen, että hankkeiden tulosten arviointiin lisättiin mittareita, jotka kertovat esimerkiksi vammaisten naisten osallistumisen ja tasa-arvon kehityksestä.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 UNPRPD:n rahoituksella käynnistettiin hankkeita, jotka auttavat kodeistaan paenneita vammaisia henkilöitä saamaan tarvitsemiaan palveluja Ukrainassa ja naapurimaissa. Suomi on tukenut tätä työtä 500 000 eurolla.
Puhakan mukaan hankkeet keskittyvät muun muassa tiedon jakamiseen.
”Pakolaisia vastaanottavat viranomaiset eivät välttämättä ymmärrä vammaisten oikeuksia. Toisaalta vammaiset henkilöt eivät itsekään tiedä, mitä he voisivat viranomaisilta pyytää.”
Lue lisää: Tieto maaoikeuksista ehkäisee riitoja Etiopiassa
Lue lisää: Vastuullinen metsäyritys osallistaa paikalliset mukaan työhön
