Suomi tekee väärin, kun se leikkaa kehitysyhteistyöstä ja oikein, kun se panostaa yritysyhteistyöhön, sanoo OECD:n kehitysapukomitean DACin puheenjohtaja Erik Solheim.
Erik Solheim, olet norjalainen. Miksi Pohjoismaat ovat tunnettuja kehitysyhteistyöstään?
”Pohjoismainen kehitysyhteistyö on ainutlaatuista. Siihen kuuluu esimerkiksi rauhanrakennusta, kuten presidentti Martti Ahtisaaren työ Indonesian Acehissa ja Kosovossa. Pohjoismaat ovat rakentaneet rauhaa monissa maissa, kuten Myanmarissa ja Sri Lankassa.
Pohjoismaisiin arvoihin kuuluvat vahva ajatus hyvinvoinnista, tasa-arvo, naisten voimakas osallistuminen kehitykseen, puolueet ja poliittiset liikkeet. Ero köyhien ja rikkaiden välillä on pienempi kuin muualla maailmassa.”
Suomi leikkaa kehitysyhteistyön määrärahojaan. Myös Tanska supistaa lähivuosina apuaan 0,87 prosentista 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Miten suhtaudut leikkauksiin?
”Aion vakavasti varoittaa Suomea ja Tanskaa. Kehitysapua tarvitaan, jos haluamme yhdessä poistaa köyhyyden ja kamppailla ilmastonmuutosta vastaan. Nyt on aika viisaalle politiikalle. Muutoin Afrikassa on vähemmän kehitystä ja YK:n rooli heikentyy.”
Entä muiden Pohjoismaiden tilanne?
”Ruotsi ja Norja antavat kehitysyhteistyöhön edelleen yhden prosentin bruttokansantuotteestaan. Vielä en ole nähnyt merkkejä leikkauksista. Sen sijaan Islannin tuki on matala, alle 0,3 prosenttia bruttokansantuotteesta.”
Monen OECD-maan talous on lamassa. Miten se näkyy kehitysyhteistyön määrärahoissa?
”Tähän asti kehitysyhteistyörahat ovat kasvaneet. Vuonna 2013 ne olivat huipussaan, 125 miljardia euroa. Jos arabimaat ja Kiina lasketaan mukaan, avun määrä oli 141 miljardia euroa. Se on enemmän kuin koskaan. Kehitysyhteistyö ei ole kriisissä.”
Mihin kehitysyhteistyövaroja tulisi kohdentaa?
”Pohjoismaat ovat johtavia talouksia uusiutuvien luonnonvarojen käytössä. Niiden tulisi johtaa metsien ja korallien suojelua. Niiden pitäisi suojella myös valtameriä.”
Mitä mieltä olet siitä, että Suomi lisää tukeaan yritystoiminnalle kehitysmaissa?
”Suomi on tukenut hyvin liiketoimintaa, joka on yksi kehityksen avaimista. Yritysmaailmassa on paljon enemmän rahaa kuin mitä kehitysyhteistyössä liikkuu.”
TEKSTI EEVA SUHONEN JA EVANS WAFULA
KUVA EEVA SUHONEN
Kirjoittajat ovat vapaita toimittajia.
ERIK SOLHEIM
IKÄ: 60
TYÖ: Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestön OECD:n kehitysapukomitean DACin puheenjohtaja
KOULUTUS: Historian ja yhteiskuntatieteiden kandidaatti
URA: Työskennellyt sosialistisen vasemmistopuolueen kansanedustajana Norjassa vuosina 1989–2001. Norjan ympäristö- ja kehitysministeri vuosina 2007–2012.
MUUTA: Tunnetaan vihreistä arvoistaan ja työstään rauhanrakentajana.
