He rakentavat, siivoavat, pyykkäävät ja poimivat appelsiinit. Moni työ jäisi tekemättä ilman maailman 150 miljoonaa vierastyöläistä.
Intialaiset vierastyöläiset rakentavat tietä Singaporessa helmikuussa 2014. Kaksi viidestä kaupunkivaltion työntekijästä on ulkomaalaisia. Kaikkiaan kolme neljästä maailman 150 miljoonasta vierastyöläisestä työskentelee Singaporen kaltaisessa korkean tulotason maassa. Yli puolet heistä on miehiä.
Singaporelaisia työnantajia on syytetty vierastyöläisten kaltoinkohtelusta. Yleisintä se on Persianlahden maissa. Ihmisoikeusjärjestöt raportoivat muiden muassa maksamattomista palkoista, matkustusasiakirjojen takavarikoimisista sekä fyysisestä ja henkisestä väkivallasta. Joseph Nair/AP
Tekstit Tiina Kirkas
Hondurasilaiset ja meksikolaiset vierastyöläiset poimivat mustikoita Debloissa Mainen osavaltiossa Yhdysvalloissa elokuussa 2013. Yhdysvaltojen maataloudessa työskentelee parisen miljoonaa vierastyöläistä. Enemmistö heistä on meksikolaisia. Kymmenisen prosenttia työpaikoista järjestyy erityisten maatalousohjelmien kautta.
Yhdysvalloissa asuu laillisesti 12 miljoonaa ja laittomasti vajaat 6 miljoonaa meksikolaista. Viime vuosina Meksikoon on palannut enemmän ihmisiä kuin sieltä on lähtenyt Yhdysvaltoihin. Meksikon taloustilanne on parantunut, ja Yhdysvaltojen maahantulomääräyksetmaahantulomäärykset ovat tiukentuneet.
Vierastyöläiset ja muut siirtolaiset lähettivät viime vuonna Latinalaisen Amerikan maihin yhteensä yli 68 miljardia Yhdysvaltain dollaria (yli 60 miljardia euroa). Yksin Meksikoon lähetettiin 25 miljardia dollaria. Suurin osa rahoista oli tienattu Yhdysvalloissa. Kotimaissa rahat sijoitettiin kiinteistöihin, koulutukseen ja mukavuuksiin. Dave Sherwood/Reuters
Viime vuosina yhä useammat hondurasilaiset, guatemalalaiset ja salvadorilaiset ovat jättäneet kotimaansa ja suunnanneet kohti Yhdysvaltoja. Lähtöhalua lisää voimistunut jengiväkivalta. Myös Yhdysvalloissa tarvitaan edullista työvoimaa maataloudessa, rakennuksilla ja palvelualoilla. Kuvassa joukko keskiamerikkalaisia matkalla Yhdysvaltoihin Guatemalan ja Meksikon välisellä Suchiaten rajajoella syyskuussa 2012. Moises Castillo/AP
Filippiiniläinen kotiapulainen tiskaa astioita työnantajansa keittiössä Libanonin pääkaupungissa Beirutissa tammikuussa 2010. Joka kuudes maailman vierastyöläinen on kotiapulainen. Useimmiten hän on nainen ja monesti filippiiniläinen.
Joka vuosi noin miljoona filippiiniläistä lähtee ulkomaille töihin viranomaisten tai niiden valtuuttamien värväystoimistojen kautta. 1990-luvulta lähtien Filippiinien hallitus on tukenut kansalaistensa lähtöä ulkomaille vierastyöläisiksi. Taustalla ovat 1970-luvun väestönkasvu ja massatyöttömyys. Maan hallitus on myös pyrkinyt takaamaan kansalaistensa oikeudet vierastyössä.
Nykyisin vierastyöläisten rahalähetykset ovat tärkeä osa Filippiinien hallituksen kasvuohjelmaa. Viime vuonna summa oli lähes 26 miljardia Yhdysvaltain dollaria (23 miljardia euroa), joka kattoi lähes kymmenyksen maan bruttokansantuotteesta. Joseph Eid/AFP
Yli puolet 1,4 miljardista kiinalaisesta asuu kaupungeissa. Heistä kolmannes on maan sisäisiä vierastyöläisiä, jotka ovat useimmiten kotoisin maaseudulta. Vierastyöläiset asuvat ja työskentelevät virallisesti kaupungeissa, mutta heillä ei ole oikeutta kaupunkien tarjoamaan terveydenhoitoon, sosiaaliturvaan eikä asumispalveluihin. Ristiriitaa selittää kiinalainen asuinpaikkajärjestelmä hukou. Vierastyöläisten hukou on edelleen heidän kotipaikkakunnallaan maaseudulla, jossa heillä on oikeus peruspalveluihin. Hukoun siirtäminen kaupunkiin on vaikeaa, tosin viime vuosina sitä on helpotettu. Kuvassa vierastyöläisiä rakennustarvikevaraston edustalla Kiinan pääkaupungissa Pekingissä lokakuussa 2015. Jason Lee/Reuters
Uzbekistanilainen nainen korjaa perunasatoa Beryozovkan kylässä Siperian Krasnojarskissa. Venäjällä työskentelee arviolta kymmenen miljoonaa vierastyöläistä. Neljä viidestä on kotoisin entisen Neuvostoliiton maista, erityisesti Uzbekistanista ja Tadžikistanista. Vierastyöläisten enemmistö oleskelee maassa laittomasti, sillä heidän työlupansa on umpeutunut. Asuinolot ovat huonot, ja monet pelkäävät karkotusta kotimaihinsa.
Nykyisin Venäjä vaatii oleskeluluvan vastineeksi yli 900 euroa, terveystodistuksen sekä perustiedot Venäjän historiasta, kielestä ja kulttuurista. Vierastyöläisten järjestöjen mukaan viranomaisten lahjonta on lisääntynyt.
Venäjän heikko taloustilanne ei ole pakottanut vierastyöläisiä palaamaan kotimaihinsa, kuten pari vuotta sitten ounasteltiin. Ansiot ovat kuitenkin heikentyneet, joten he työskentelevät yhä Venäjällä mutta aikaisempaa huonommalla palkalla. Se tuntuu esimerkiksi Tadžikistanissa, jonka talous perustuu vierastyöläisten lähettämään rahaan eniten maailmassa. Ilya Naymushin/Reuters
Joka vuosi kymmenettuhannet afrikkalaiset hakeutuvat Calabriaan Italian eteläkärkeen korjaamaan appelsiinisatoa. Oleskeluluvan ehtona on työsopimus. Monella vierastyöläisellä sopimus on kehno, ja päiväpalkka jää 25 euroon. Usein vierastyöläiset yöpyvät hylätyissä maataloissa ja tehtaissa, joissa ei ole sähköä eikä juoksevaa vettä. Viime kuukausina Italian viranomaiset ovat puuttuneet vierastyöläisten kaltoinkohteluun, ja joitakin viljelijöitä on pidätetty. Osa työnantajista toimii yhteistyössä maakunnan rikollisjärjestön ’ndranghetan kanssa. Kuva Gioia Taurosta tammikuulta 2013. Andrea Miconi/SIPA
Kolmen vuosikymmenen oikeudenkäynti tuotti tulosta, eikä tämä voitto ole ensimmäinen nigerialaisille, jotka sinnikkäästi hakevat oikeutta ympäristötuhoista ja ihmisoikeusloukkauksista.
Afrikan taloudet kasvavat, mutta kasvu ei synnytä riittävää määrää tuottavia työpaikkoja, sanoo yhdysvaltalaisen Brookings-ajatushautomon apulaisjohtaja Brahima Coulibaly.
