Jo kuudesosa maailman lapsista elää konfliktialueella, arvioi Pelastakaa Lapset -järjestö. Lasten riski joutua värvätyksi mukaan sotatoimiin on kasvanut kolminkertaiseksi 30 vuoden aikana.
Koronapandemia ei ole lopettanut lapsiin kohdistuvia vakavia rikkomuksia.
Konfliktialueilla eläviä lapsia eivät uhkaa pelkästään kuolema tai vammautuminen vaan myös lapsisotilaaksi värvääminen, sieppaukset ja seksuaalinen väkivalta.
Vuonna 2020, pandemian ensimmäisenä vuonna, konfliktialueilla elävien lasten määrä kasvoi viidellä prosentilla verrattuna edelliseen vuoteen kerrotaan Pelastakaa Lapset -järjestön raportissa.
Vuonna 2020 konfliktialueilla asui noin 452 miljoonaa lasta, mikä vastasi kuudesosaa maailman lapsista. Määrä on suurin, minkä järjestö on koskaan mitannut.
Kärjistyneiden konfliktien alueilla asuvien lasten määrä kohosi vielä sitäkin enemmän, 162 miljoonasta 193 miljoonaan eli 19 prosenttia.
Järjestön mukaan konfliktialueilla eläviä lapsia eivät uhkaa pelkästään kuolema tai vammautuminen vaan myös lapsisotilaaksi värvääminen, sieppaukset ja seksuaalinen väkivalta. Lapsilta voidaan evätä sairaanhoito ja koulunkäynti, kun sairaalat ja koulut joutuvat hyökkäysten kohteiksi. Lapsia menehtyy myös väkivaltaisuuksien epäsuoriin vaikutuksiin, kuten nälkään ja aliravitsemukseen.
Pakkovärväyksen uhka on kasvanut kolminkertaiseksi
Pakkovärväyksiä tapahtui etenkin Afganistanin, Syyrian ja Jemenin konflikteissa, joissa lähes kaikki lapset olivat vaarassa joutua mukaan sotilaiksi.
Värväystoimia tekevien valtioiden määrä väheni vuonna 2020, mutta toisaalta lapsia sotaan rekrytoivien ei-valtiollisten toimijoiden määrä kasvoi 85:stä 110:een vuoden aikana.
Pitkällä aikavälillä vaara joutua lapsisotilaaksi on kasvanut huomattavasti. Vielä vuonna 1990 alle viisi prosenttia konfliktialueen lapsista altistui mahdolliselle värväykselle, mutta vuonna 2020 osuus oli noussut jo 14 prosenttiin.
Järjestö arvioi, että vuonna 2020 aseellisiin konflikteihin osallistui 8 600 lasta, 800 enemmän kuin edellisenä vuonna. Näistä suuri enemmistö, 85 prosenttia, oli poikia.
Vaikein tilanne oli Syyriassa, Somaliassa, Afganistanissa, Jemenissä, Nigeriassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Malissa, Keski-Afrikan tasavallassa, Irakissa, Etelä-Sudanissa ja Sudanissa.
Pelastakaa Lapset -järjestö suosittaa, että kansainvälinen yhteisö toimisi nykyistä aktiivisemmin suojellakseen lapsia konflikteissa. Myös esimerkiksi YK:n turvaneuvoston tulisi saattaa kaikki rikkomuksiin syyllistyneet vastuuseen teoistaan.
Lue lisää: Äärimmäinen köyhyys ja konfliktit keskittyvät hauraisiin valtioihin
Lue lisää: Mitä kuuluu unohdetuille pakolaisille Bangladeshissa, Syyriassa ja Jemenissä?
