Maailman ruokaturvatilanne on nyt selvästi heikkenemässä, sanovat kolme YK-järjestöä heinäkuussa julkaisemassaan yhteisessä raportissa.
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAOn, YK:n lastenrahaston Unicefin ja Maailman ruokaohjelman WFP:n vuosiraportissa arvioidaan, että vuonna 2021 nälkää näki jopa 828 miljoonaa ihmistä. Luku on kasvanut 46 miljoonalla edellisestä vuodesta, ja peräti 150 miljoonalla koronanpandemian alun jälkeen.
Nälän mittarina pidetään aliravitsemusta eli ihmisen kyvyttömyyttä saada riittävästi energiaa ruoastaan, jotta tavallinen aktiivinen ja terveellinen elämä olisi mahdollista.
Aliravitsemusta ovat viime vuosien aikana lisänneet etenkin konfliktit, äärimmäiset sääilmiöt, globaalin taloustilanteen heikkeneminen ja kasvava eriarvoisuus. Suuri syy on myös Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa. Sen seurauksena ruoan, polttoaineen ja lannoitteiden hinta on kohonnut kautta maailman.
Aliravitsemusta ovat viime vuosien aikana lisänneet etenkin konfliktit, äärimmäiset sääilmiöt, globaalin taloustilanteen heikkeneminen ja kasvava eriarvoisuus.
”Köyhimmät ihmiset ovat aiemmin käyttäneet 60–70 prosenttia tuloistaan ruokaan. Nyt kun ruoan hinta on noussut 30-40 prosentilla, ihmisten on pakko vähentää terveellisen ruoan osuutta ruokavaliossaan”, selittää WFP:n pääanalyytikko Saskia de Pee järjestön tiedotteessa.
Naiset ja lapset haavoittuvimpia
Aliravittujen lisäksi maailmassa on suuri määrä ihmisiä, joilla ei ole varaa terveelliseen ruokavalioon. Näiden vajaata ruokavaliota noudattavien ihmisten määrä kasvoi peräti 112 miljoonalla vuonna 2020. Yhteensä joukkoon kuuluu 3,1 miljardia ihmistä.
Ruoan hinnannousu koettelee etenkin maailman naisia. Vuonna 2021 arviolta 31,9 prosenttia naisista kärsi kohtalaisesta tai vakavasta ruokaturvattomuudesta, kun miesten vastaava osuus oli 27,6 prosenttia.
Saskia de Pee muistuttaa tiedotteessa, että naisten ruoansaantiongelmilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia, jos naiset ovat raskaana tai imettävät. Silloin on suuri tarve muiden muassa raudalle, sinkille ja B12-vitamiinille.
Myös lasten tilanne on heikentynyt. Peräti 149 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta kärsii väärän tai riittämättömän ruokavalion aiheuttamista kasvuhäiriöistä ja niitä seuraavasta lyhytkasvuisuudesta.
Nälän puolittaminen vuoteen 2030 ei onnistu nykyvauhdilla
Kansainvälisen maatalousrahaston IFADin johtaja Gilbert Houngbo sanoi brittiläiselle The Guardian -lehdelle, että nykyisten ennusteiden mukaan krooninen aliravitsemus vaikuttaa vielä vuonna 2030 lähes 670 miljoonan ihmisen elämään. Tämä tarkoittaisi sitä, että vuodelle 2030 asetettu kestävän kehityksen tavoite nälän puolittamisesta ei onnistuisi. Nälkä olisi lähestulkoon yhtä yleistä kuin vuonna 2015, jolloin tavoite asetettiin.
Houngbo sanoi Ukrainan kriisistä seuranneen myös jotain hyvää, koska se on pakottanut maailman kiinnittämään enemmän huomiota globaalin ruokajärjestelemän heikkouksiin.
”Nyt on sijoitettava paikallistuotannon kestävyyteen. Siten voimme selättää nälkäongelman”, Houngbo sanoi.
“On myös tuettava väestöjä, jotta niiden ostovoima ei heikkene merkittävästi. Tähän tarvitaan sekä valtioiden että kansainvälisten järjestöjen tukea, samaan tapaan kuin toimittiin koronapandemian suhteen.”
