Perinteiset avunantajamaat ovat vähentäneet tukeaan Maailman ruokaohjelmalle WFP:lle. Leikkaukset uhkaavat syventää nykyisiä humanitaarisia kriisejä.
Hintojen nousu, energiakriisi, Ukrainan tukeminen ja puolustusmenojen kasvu ovat kaventaneet monen avunantajavaltion taloudellista liikkumavaraa.
Lisää rahaa tarvittaisiin kuitenkin maailman humanitaariisiin tarpeisiin.
Ruoka-apua maailmalle vievä YK:n alainen Maailman ruokaohjelma WFP arvioi, että kuluvana vuonna peräti 345 miljoonaa ihmistä kärsii akuutista ruokapulasta ja satoja miljoonia ihmisiä uhkaa paheneva nälänhätä.
Maailman ruokaohjelma WFP arvioi, että kuluvana vuonna peräti 345 miljoonaa ihmistä kärsii akuutista ruokapulasta ja satoja miljoonia ihmisiä uhkaa paheneva nälänhätä.
Tarpeet nousivat merkittävästi vuosina 2021–2022 koronapandemian ja Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan seurauksena. WFP:n apulaisjohtaja Carl Skau arvioi viime heinäkuussa, ettei tilanne ole parantunut kuluvankaan vuoden aikana.
”Historian suurin elintarvike- ja ravitsemuskriisi jatkuu edelleen”, ruotsalainen Skau sanoi WFP:n lehdistötilaisuudessa.
Hän muistutti, että akuuttia nälänhätää lisäävät myös käynnissä olevat konfliktit, ilmastonmuutos ja kehittyvien maiden kasvava velkataakka.
Koossa vasta puolet tavanomaisesta rahoituksesta
WFP:llä on ollut vaikeuksia saada rahoitusta ruokakriisin taltuttamiseksi.
Kansainvälisiin humanitaarisiin tarpeisiin vastaaminen maksaisi kuluvana vuonna noin 18,5 miljardia euroa, mutta WFP:llä on koossa vasta noin 4,5 miljardia euroa. Järjestö toivoo vielä pääsevänsä noin 9–13 miljardin euron summaan, jonka se on viime vuosina onnistunut keräämään pääasiassa avunantajavaltioilta.
Järjestö on leikannut apuaan jo 38 maahan. Ruokaa on jaettu aiempaa vähemmän muun muassa Afganistanissa, Syyriassa, Jemenissä ja Länsi-Afrikan maissa.
Vähennyksiä on tehty asteittain vuoden aikana. Esimerkiksi Afganistanissa WFP pienensi ensin annoskokoja 75 prosentista 50 prosenttiin maaliskuun aikana. Toukokuussa se joutui jo jättämään 8 miljoonaa ihmistä kokonaan ruoka-avun ulkopuolelle. Syyskuussa ruoka-apua saavia oli jäljellä enää 5 miljoonaa, ja ilman apua jäi jo 10 miljoonaa afganistanilaista.
Carl Skaun mukaan apuleikkaukset johtavat siihen, että humanitaarinen hätätila syvenee entisestään.
”Ruoka-annosten pienentäminen ei selvästikään ole oikea tapa edetä.”
Hän kehotti maailman johtajia sijoittamaan varoja humanitaarisen avun lisäksi ratkaisuihin, joilla voitaisiin puuttua meneillään olevien kriisien perimmäisiin syihin.
Lue lisää: Nälkäkriisi jatkuu Afrikan sarvessa
Lue lisää: Afrikan nälkäkriisi jäi Venäjän hyökkäyssodan varjoon
