Neuvosto arvioi muutaman vuoden välein ihmisoikeuksien tilaa kaikissa jäsenvaltioissaan. Tänä keväänä listalla ovat muiden muassa Venäjän hyökkäys Ukrainaan, Etiopia ja Valko-Venäjä.
Suomi aloitti ihmisoikeusneuvoston jäsenenä vuoden alussa ja aikoo painottaa työssään naisten oikeuksia ja tasa-arvoa. Nykyisessä ilmapiirissä se ei ole helppoa.
”Tarvitaan sinnikästä työtä, omien kantojen perustelemista ja kumppanuuksia saman mielisten valtioiden kanssa”, sanoo Ann-Mari Fröberg, joka vetää ihmisoikeusneuvostotiimiä ulkoministeriössä.
”Haluamme parantaa haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia esimerkiksi ilmastonmuutokseen, koulutukseen ja digitalisaatioon liittyvissä kysymyksissä.”
Ihmisoikeusneuvostoon kuuluu 47 YK:n jäsenmaata, jotka valitaan maaryhmittäin kolmen vuoden kausiksi. Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan valtioilla on selvä enemmistö.
Jäseninä on myös maita, jotka eivät halua edistää ihmisoikeuksia, vaikka ovat niihin kansainvälisissä sopimuksissa sitoutuneet.
”Vastustetaan esimerkiksi naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa”, Fröberg sanoo.
Suomi painottaa myös alkuperäiskansojen, vammaisten henkilöiden sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. Tavoite on tiivistää yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuspuolustajien kanssa.
”Haluamme parantaa haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia esimerkiksi ilmastonmuutokseen, koulutukseen ja digitalisaatioon liittyvissä kysymyksissä.”
Ihmisoikeusloukkaukset työllistävät
Sveitsin Genevessä kokoontuva ihmisoikeusneuvosto arvioi kaikkien YK:n jäsenmaiden ihmisoikeustilannetta 4–5 vuoden välein. Se myös käsittelee yksittäisten maiden ihmisoikeusloukkauksia. Tätä varten riippumattomat asiantuntijat tarkkailevat muiden muassa Syyrian, Myanmarin ja Afganistanin tilanteita.
Kevään istuntokaudella esillä ovat Venäjän Ukrainaan kohdistaman laittoman hyökkäyksen ihmisoikeusvaikutukset.
”On tärkeää, että ihmisoikeusneuvosto pitää Venäjän vastuullisena ihmisoikeusloukkauksista ja humanitaarisen oikeuden loukkauksista.”
Esillä ovat myös esimerkiksi Etiopia, Nicaragua, Pohjois-Korea ja Valko-Venäjä. Lisäksi Kiinan ja Venäjän ihmisoikeustilanteet nousevat usein esille, vaikka ne eivät ole neuvoston varsinaisella asialistalla.
Suomen jäsenyyskausi kestää vuoden 2024 loppuun.
