Syyrian pitkä ja monimutkainen konflikti on ajanut yli 12 miljoonaa ihmistä kodeistaan. YK:n pakolaisjärjestön Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän toiminnan varajohtaja Paul Stromberg muistuttaa alueen suuresta humanitaarisen avun tarpeesta.
Syyriassa on käsillä maailman pahin pakolaiskriisi. Viisi ja puoli miljoonaa ihmistä on paennut maasta, ja seitsemän miljoonaa elää maan sisäisinä siirtolaisina Syyriassa. Peräti 14 miljoonaa ihmistä Syyriassa tarvitsee humanitaarista apua.
YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n edustajan Paul Strombergin mukaan tilanne ei näytä helpottavan.
Talvi tulee, eikä se ole helppoa aikaa niille, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa.
Inflaatio on pahentanut pakolaisten ja muiden siirtolaisten asemaa. Lapsia otetaan pois koulusta ja laitetaan töihin, aikuiset tekevät yhä useampia työvuoroja vaikkapa rakennustyömailla, eikä lapsiavioliittoja tai elinkauppaakaan voi jättää laskuista, Stromberg luettelee.
”Ihmisillä ei ole varaa ruokkia itseään.”
Epätoivo lisääntynyt
Osa ihmisistä palaa köyhyyden ja talouskriisin riivaamasta Libanonista Syyriaan koittamaan onneaan, osa lähtee kauemmas. Syyrialaisia on paljon liikkeellä.
Merireitti on yhä suositumpi: viime vuonna veneellä Libanonista lähti noin kaksinkertainen määrä ihmisiä kuin vuotta aiemmin.
”Se kertoo lisääntyneestä epätoivosta”, Stromberg sanoo.
Moni vene yrittää kulkea pitkän matkan Italian tai Kreikan rannikolle, välillä tuhoisin seurauksin. Esimerkiksi syyskuussa lähellä syyrialaista Tartousin satamaa upposi vene ja yli sata hukkui.
Talvi tulee, eikä se ole helppoa aikaa niille, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa. Libanonissa asuu puolitoista miljoonaa syyrialaista, joista 90 prosenttia elää äärimmäisessä köyhyydessä. Moni asuu epävirallisissa oloissa, käytännössä hökkelikylissä.
YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n Paul Stromberg sanoo, että ihmisillä alkaa olla kylmä.
”Ei niin kylmä kuin Helsingissä, mutta ihmisillä voi olla kattona muovia ja seininä pari kuormalavaa. Siellä on mutaista ja välillä sataa luntakin”, Helsingissä marraskuun lopussa vieraillut Stromberg kuvaa.
Monimutkainen konflikti taustalla
Syyrian konflikti on kestänyt jo yli vuosikymmenen, eikä se näytä laantumisen merkkejä. Kyseessä on poikkeuksellisen monimutkainen konflikti, Stromberg sanoo.
”On niin monta osapuolta, joilla on intressejä eri puolilla maata.”
Suurin osa epävakaudesta on maan pohjoisosissa, mutta muuallakin maassa on turvatonta, kuten kidnappauksia ja väkivaltaa.
Tämä tekee avustustyöstäkin monimutkaista. UNHCR toimii joka puolella Syyriaa, mutta työtä hidastaa se, että kaikkeen tarvitsee luvat, ja liikkuminen on hankalaa, Stromberg kertoo.
Ukraina vienyt huomiota
Paul Stromberg sanoo ymmärtävänsä, että eurooppalaisille Ukrainassa Venäjän hyökkäyksen seurauksena käytävä sota on eksistentiaalisempi kysymys. Suomessakin hän on nähnyt paljon Ukrainan lippuja.
”Ymmärrän sen historian ja maantieteen tähden.”
Silti hän haluaa muistuttaa, että Syyriakin on hyvin lähellä, oikeastaan Euroopan portailla.
”Niin kuin nähtiin vuonna 2015.”
Haaste meille tulee olemaan, miten sitä anteliaisuutta saadaan pidettyä yllä ja muistutettua, että Ukrainan lisäksi on monia muita kriisejä.
Ukrainan saama tuki on mitä ilmeisemmin vähentänyt rahoitushaluja Lähi-itään.
UNHCR:llä on nyt käynnissä jokavuotinen talvikampanja, jolla pyritään tarjoamaan perheille perustarpeet: suojaa ja ruokaa.
Kun järjestö viime vuonna syyskuussa antoi rahoituspyyntönsä, kampanjan budjetista oli kasassa jo 56 prosenttia. Tänä vuonna kasassa oli ensin alle prosentti.
”Nyt se on jo kasvanut, kiitos eurooppalaisten rahoittajien kuten Suomen, Saksan ja Hollannin”, Stromberg sanoo.
Nyt tarvittavasta tuesta on saatu kerättyä 32 prosenttia, mutta se ei riitä kaikkien tukemiseen.
”Toivon, että vuoden loppua kohden saamme vielä vähän lisää rahoitusta.”
Stromberg tulkitsee, että rahoituksen vähyyden taustalla on se, että useat maat ovat auttaneet Ukrainaa avokätisesti.
Syyrialaisten ihmisten kannalta tilanne on lohduton. Humanitaarisen avun toimijoilla ei ole mahdollisuuksia tukea heitä riittävästi maan sisällä eikä pakolaisleireillä.
”Minne he silloin menevät?” Stromberg kysyy.
Ukraina on kirvoittanut yksityislahjoituksia
UNHCR toimii myös Ukrainassa, ja siellä järjestö on nähnyt, että ihmisten ja yritysten anteliaisuus on kasvanut. Strombergin mukaan UNHCR sai vuonna 2021 lahjoituksia yksityiseltä sektorilta noin 617 miljoonaa dollaria. Tänä vuonna tuki kasvaa yli miljardin, pitkälti siksi, että ihmiset reagoivat Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa.
”Ihmiset ja yritykset haluavat auttaa. Haaste meille tulee olemaan, miten sitä anteliaisuutta saadaan pidettyä yllä ja muistutettua, että Ukrainan lisäksi on monia muita kriisejä.”
Maailmassa on yli 100 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan. Heistä nelisenkymmentä prosenttia on paennut maan rajojen ulkopuolelle, ja virallinen pakolaisstatus on vähän yli 26 miljoonalla.
Paul Stromberg toivoo, että huomio Syyriaan palaa, ja myös muut alueen kriisimaat – Jemen, Libya ja Irak – saavat ansaitsemansa huomion.
Myös pakolaiskiintiöitä tarvitaan
Noin prosentti maailman 26 miljoonasta pakolaisesta tarvitsee kiireellisesti uutta kotimaata.
”Toivon, että huomataan, että myös nämä ihmiset voivat olla avuksi”, Stromberg sanoo.
Hän muistuttaa, että kotinsa jättäneet ihmiset eivät ole ensi sijassa ja ainoastaan pakolaisia, vaan ihmisiä, joilla on ongelmistaan huolimatta paljon tarjottavaa.
Suomessa hän ehti tavata myös kansanedustaja Hussein Al-Taeen, joka tuli Suomeen UNHCR:n avustamana kiintiöpakolaisena 10-vuotiaana.
”Voiko parempaa todistetta olla ihmisten kyvystä osallistua uuden yhteiskunnan toimintaan?”
