Koronakriisi kurittaa erityisesti naisvaltaisia aloja kehittyvissä maissa. Köyhissä maissa ei usein ole toimivaa sosiaaliturvajärjestelmää, ja lisäksi yksityisen sektorin osuus työpaikoista on suurempi kuin vauraammissa maissa. Tämän vuoksi yritysten pitäminen pinnalla koronakriisin yli on kehittyvissä maissa erityisen tärkeää.
Monet kehittyvät maat vastasivat koronan leviämiseen esimerkillisen nopeasti sulkemalla rajojaan ja rajoittamalla ihmisten liikkumista.
Koronapandemia on ollut ennennäkemätön taloudellinen shokki koko maailmassa. Mutta siinä missä rikkaat maat elvyttävät talouksiaan julkisin miljardipaketein, joutuvat kehittyvät maat etenkin Afrikassa pärjäämään vähemmällä. Samalla korostuu yritysten merkitys yhteiskuntien kestävyydelle. Finnfundin tuore analyysi valottaa, miten kehittyvien maiden yritykset ovat pärjänneet kriisissä.
Monet kehittyvät maat vastasivat koronan leviämiseen esimerkillisen nopeasti sulkemalla rajojaan ja rajoittamalla ihmisten liikkumista. Köyhemmissä maissa sulkutoimien sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset ovat kuitenkin kovat. Kun sosiaaliturvaa ei ole, tulojen loppuminen merkitsee monille putoamista köyhyyteen.
Korona kurittaa etenkin naisvaltaisia aloja
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ensimmäistä talouden lamaa 25 vuoteen. Rajoitustoimet, globaali talouden taantuma, maailmankaupan hidastuminen ja rahoitusmarkkinoiden heilahtelu iskevät pahasti kehittyvien maiden yrityksiin.
Kehittyvissä maissa toimivien yritysten toimintaympäristö on usein jo lähtökohdiltaan vaikeampi
Erityisen hankala tilanne on Nigerian ja Angolan kaltaisille maille, joissa viennin rakenne on yksipuolinen. Myös turismista hyötyvät taloudet, kuten Egypti, Etelä-Afrikka, Kenia, Ruanda ja Mauritius ovat kokeneet kovia.
Yritysten haasteet ovat samanlaisia ympäri maailman: toimitusketjun häiriöitä ja äkillisiä haasteita työntekijöiden tai rahoituksen saatavuudessa. Kehittyvissä maissa toimivien yritysten toimintaympäristö on kuitenkin usein jo lähtökohdiltaan vaikeampi, joten myös niiden mahdollisuudet kriisistä selviytymiseen ovat heikommat.
Maailmanpankki ennakoi, että koronakriisin seurauksena jopa 49 miljoonaa ihmistä voi vajota äärimmäiseen köyhyyteen. Kriisi iskee erityisesti naisvaltaisille toimialoille, kuten turismiin ja hotellialaan, ravintoloihin, vähittäis- ja tukkukauppaan sekä valmistavaan teollisuuteen.
Toimitushäiriöitä ja rahoitushaasteita
Finnfundin sijoituskohteena olevat metsä- ja maatalousyhtiöt raportoivat kansainvälisten toimitusketjujen häiriöstä. Vaikka puutavaran kysyntä Aasiassa on pysynyt hyvänä, toimitusten saaminen perille on ollut sulkutoimien vuoksi osin mahdotonta. Vaikeuksia on ollut myös lannoitteiden ja muiden tärkeiden materiaalien maahantuonnissa.
Finnfundin rahoittamat metsä- ja maatalousyhtiöt ovat tärkeitä työnantajia ja palveluntarjoajia Afrikan syrjäseuduilla. Yksin niiden pienkasvattajaohjelmat työllistävät 17 000 ihmistä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Jos yhtiöt joutuvat kassakriisiin, ovat työpaikat vaarassa. Kestävä metsänhoito on tärkeää myös ilmaston kannalta.
Koronatoimien vaikutus on ollut erityisen suuri pienrahoitusalalla.
Puhdasta energiaa tuottavilla yhtiöillä on omat haasteensa. Useat hallitukset vähiten kehittyneissä maissa ovat laskeneet yritysten ja kotitalouden sähkön hintaa, mikä on hyvä uutinen pienille ja keskisuurille yrityksille ja pienituloisille perheille. Ennakoimaton hinnanlasku kuitenkin heikentää itsenäisten aurinko- ja tuulivoimayhtiöiden tulovirtaa.
Koronatoimien vaikutus on ollut erityisen suuri pienrahoitusalalla. Monet pienyrittäjät ovat menettäneet toimeentulonsa, mikä heikentää heidän kykyään hoitaa lainanlyhennyksiä. Finnfundin rahoittamat pienrahoitusyhtiöt ovat toistaiseksi pärjänneet kohtuullisen hyvin pitkälti siksi, että ne toimivat maaseudulla missä koronarajoitusten vaikutus on ollut pienempi kuin kaupungeissa.
Finnfund sijoittaa myös maatalouden arvoketjussa toimiviin yrityksiin, jotka vahvistavat toimintamaidensa ruokaturvaa. Nämä yritykset ovat kärsineet maataloustuotteiden hintojen ja valuuttakurssien heilahtelusta. Ne ovat joutuneet muuttamaan tuotevalikoimaansa, varastointiaan ja riskienhallintaa.
Vauhtia digitalisaatioon
Toisaalta koronapandemia on myös vauhdittanut myönteisiä uudistuksia. Etenkin sähköisille palveluille ja alustatalouden sovelluksille on nyt kysyntää. Finnfund sijoitti keväällä Kasha-nimiseen verkkokauppaan, joka toimittaa naisille hygienia- ja terveystuotteita itäisessä Afrikassa. Toinen uusi sijoituskohteemme, ETC Group, tehostaa maataloustuotteiden varastointia ja kauppaa niin ikään Afrikassa.
Yritysten rooli työnantajina ja palveluntarjoajina on noussut hyvin esiin, kun on puhuttu Suomen ja Euroopan unionin vastauksesta pandemiaan. Keskustelussa on kuitenkin jäänyt liian vähälle huomiolle se, että yritysten merkitys on paljon suurempi kehittyvissä maissa, joissa yksityinen sektori mahdollistaa peräti 90 % työpaikoista.
Terveiden, hyvin hoidettujen yritysten pitäminen pinnalla on kannattava sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin. Ei vähiten siksi, että koronan maailmanlaajuinen tukahduttaminen edellyttää toimintakykyä myös kehittyviltä mailta.
TEKSTI MINNA KUUSISTO
KUVITUS SAMULI SIIRALA
Kirjoittaja Minna Kuusisto toimii ekonomistina kehitysrahoitusyhtiö Finnfundissa. Finnfundin analyysi “A Way to Recovery: Trends and analysis on the impacts of the COVID-19 on markets and businesses in developing countries” on luettavissa Finnfundin verkkosivuilla.
