Tukea kohdennetaan muiden muassa humanitaariseen apuun, rokotetutkimukseen ja Maailman terveysjärjestön WHO:n toimintaan.
Suomi suuntaa kehitysyhteistyövarojaan vastatakseen akuuttiin koronakriisiin kehitysmaissa. Toukokuussa varoja oli ohjattu koronatoimiin noin 45 miljoonaa euroa, ja lisää kohdennuksia on valmistelussa. Summa koostuu ulkoministeriön kehitysyhteistyömäärärahoista sekä sosiaali- ja terveysministeriön kautta kohdennetusta 10,5 miljoonan euron tuesta rokotetutkimukseen ja Maailman terveysjärjestön WHO:n toimintaan.
WHO:lle myönnettyä 5,5 miljoonan euron tukea lukuun ottamatta varat sisältyvät olemassa olevaan valtion talousarvioon, eli kyse on pääosin varojen uudelleenkohdentamisesta.
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari toteaa, että vaikka itse virus on levinnyt kehitysmaissa verrattain hitaasti, sen taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset tuntuvat jo. Kehitysmaat ovat erityisen hauraassa asemassa, sillä niiden terveysjärjestelmät ja sosiaaliset turvaverkot ovat usein puutteelliset.
”Esimerkiksi Keski-Afrikan tasavallassa on kolme hengityskonetta viidelle miljoonalle asukkaalle”, Skinnari sanoo.
Mahdollisella ruoan hinnan nousulla on myös merkittäviä vaikutuksia ruokaturvaan kehitysmaissa.
”Olemassa olevat kriisit, kuten ilmastonmuutos, eriarvoisuus ja yhteiskuntajärjestelmien hauraus, eivät ole myöskään kadonneet mihinkään.”
”Olemassa olevat kriisit, kuten ilmastonmuutos, eriarvoisuus ja yhteiskuntajärjestelmien hauraus, eivät ole myöskään kadonneet mihinkään”, ministeri muistuttaa.
Suomi suuntaa tukeaan ensi sijassa monenkeskisten kumppanien, kuten YK-järjestöjen ja Punaisen ristin kautta. Suomi tukee esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestö .UNHCR:n toimintaa Itä-Afrikassa reilulla kahdella miljoonalla eurolla. Suomen humanitaarista apua käytetään muiden muassa suojavarusteisiin, testauskapasiteetin vahvistamiseen sekä vesihuoltoon ja sanitaatioon. Suomi tukee myös esimerkiksi rokotusallianssi Gavia 2,5 miljoonalla eurolla.
Uudelleenkohdennukset tapahtuvat pääosin niin kutsuttuna sitomattomana yleistukena, koska tämä mahdollistaa avun joustavan käytön niihin asioihin, joihin varoja kipeimmin tarvitaan.
Skinnari korostaa, että monenkeskinen yhteistyö ja YK:n toimintakyvyn turvaaminen on tärkeää niin pandemian aikana kuin sen jälkeenkin.
”Solidaarisuus juuri nyt on elintärkeää: kukaan meistä ei ole turvassa ennen kuin me kaikki olemme turvassa.”
TEKSTI KUUTTI KOSKI
KUVA ALEX MCBRIDE/AFP/LEHTIKUVA
