Demokratiakehitys on kääntynyt viime vuosina laskusuuntaan. Suomi tukee demokratian toteutumista kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön, diplomatian sekä ulkopolitiikan avulla.
Hallitustenvälinen demokratiaa ajava instituutti International Idea on seurannut demokratian kehitystä vuodesta 1975. Pääsihteeri Kevin Casas-Zamora kertoo, että demokratian trendi on kääntynyt synkkään suuntaan.
”Demokraattisten valtioiden määrä vähenee.”
Viimeisen viiden vuoden aikana autoritaariseen suuntaan liikkuvien maiden määrä on ollut kaksinkertainen niihin maihin nähden, jotka ovat liikkuneet demokraattisempaan suuntaan.
Myös monissa perinteisissä demokraattisissa maissa demokratia on heikentynyt.
”Tämä on pahaenteistä. Edellisen kerran tällainen trendi oli näkyvillä vuosien 2008–2009 finanssikriisin aikaan”, Casas-Zamora sanoo.
Mutta kyse ei ole vain demokraattisten maiden määrästä, vaan myös monissa perinteisissä demokraattisissa maissa demokratia on heikentynyt.
”Noin 50 prosenttia demokratioista on tilanteessa, jossa demokratia rapautuu”, hän sanoo. Kymmenen vuotta sitten rapautuvassa tilassa oli vain 12 prosenttia demokraattisiksi laskettavista maista.
Autoritääriset maat ovat myös yhä röyhkeämiä. Casa-Zamoran mukaan aiemmin olisi ollut ennenkuulumatonta, että lentokone olisi käännetty reitiltään, jotta kyydissä oleva journalisti olisi saatu pidätettyä, niin kuin Valko-Venäjä teki viime vuonna.
Afrikassa on myös toivoa
Suomen kehitysyhteistyössä tärkeä manner on Afrikka. Siellä tilanne on heikentynyt Casa-Zamoran mukaan selkeästi.
Väestörakenne on näissä maissa demokratian liittolainen, sillä melkein 60 prosenttia afrikkalaisista on alle 25-vuotiaita.
”Demokraattisten maiden lukumäärä on nyt alhaisempi kuin vuonna 2015”, hän sanoo. Trendi on Afrikassakin kääntynyt 1990-luvulta, jolloin Afrikan maat demokratisoituivat vauhdilla. Nyt monia maita vaivaavat ongelmat vaaleissa ja etenkin perustuslakien uudistusprosesseissa. Myös sotilasvallankaappaukset ovat taas lisääntyneet.
Mutta tunnelin päässä on myös valoa. Casas-Zamora muistuttaa, että Afrobarometri-tutkimuksen mukaan melkein 70 prosenttia afrikkalaisista pitää demokratiaa selkeästi parhaana hallitusmuotona.
Väestörakenne on näissä maissa demokratian liittolainen, sillä melkein 60 prosenttia afrikkalaisista on alle 25-vuotiaita.
”Jos saamme nuoret mukaan politiikan kehittämiseen, meillä on todellinen mahdollisuus juurruttaa ja uudistaa demokratiaa. Muilla mantereilla ei tällaista mahdollisuutta ole. Se tuo minulle toivoa, vaikka nyt elämme turbulentteja aikoja.”
Tuki kansalaisyhteiskunnalle tärkeä
Suomi tukee monin tavoin demokratiaa globaalisti, sanoo kehityspolitiikan neuvonantaja Lotta Valtonen ulkoministeriöstä.
Demokratia tuo meille hyvinvointia ja vaurautta, vahvistaa rauhaa ja turvallisuutta sekä lisää toimia ilmastokriisien hillitsemiseen.
Rahallisesti suurin panostus tapahtuu kansalaisjärjestöjen kautta, sillä järjestöt osallistuvat voimakkaasti kansalaisyhteiskunnan tukemiseen kehittyvissä maissa.
”Kansalaisjärjestöt tukevat esimerkiksi osallistumisen lisääntymistä, sananvapauden puolustamista, sukupuolten tasa-arvoa ja muita demokratialle tärkeitä kysymyksiä”, Valtonen sanoo.
Toinen demokratiaa lujittava kokonaisuus Suomelle on naisten oikeuksien edistäminen, mitä tehdään esimerkiksi YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin kautta.
Kolmas kokonaisuus on ihmisoikeuksien puolustaminen.
”Suomi tukee eri järjestöjen kautta ihmisoikeuspuolustajia. Me tuemme ja turvaamme heidän työtään ja sitä, että ihmisoikeuksia edistetään maatasolla.”
Ulkopolitiikan tärkeä teema
Sen lisäksi, että demokratiaa tuetaan kehitysyhteistyön kautta, demokratia ja ihmisoikeudet ovat tärkeitä myös diplomatiassa ja ulkopolitiikassa, Valtonen muistuttaa.
YK:n ja muiden kansainvälisten, sopimuspohjaisten järjestöjen ensisijaisuus on Suomelle tärkeää, mutta Suomi osallistuu aktiivisesti myös erilaisiin aloitteisiin.
”Yksi aloite on presidentti Joe Bidenin demokratiahuippukokous, johon Suomi osallistui viime vuonna presidentti Sauli Niinistön johdolla. Tänä vuonna toteutetaan tuon huippukokouksen sitoumuksia ja valmistaudutaan ensi vuoden huippukokoukseen.”
Toinen uusi aloite on Euroopan unionin tasolla toimiva Team Europe Democracy -aloite, jonka tarkoituksena on tuoda yhteen EU:n ja sen jäsenmaiden hankkeet demokratian tuelle kehitysyhteistyössä, ja saada niistä vaikuttavampia.
Suomelle demokratia ja siihen läheisesti linkittyvät ihmisoikeudet ja tasa-arvo ovat keskeisiä periaatteita, ja sille on Valtosen mukaan painavat syyt.
”Demokratia tuo meille hyvinvointia ja vaurautta, vahvistaa rauhaa ja turvallisuutta sekä lisää toimia ilmastokriisien hillitsemiseen. Se myös lisää talouskasvua ja varoja sosiaaliturvaan sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa”, Valtonen luettelee.
Keniasta esimerkkiä Suomelle
Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö Demo Finland ry tukee monipuoluetyötä ja puolueiden ymmärrystä ja sitoutumista demokratiaan ja inkluusioon, eli kaikkien ihmisten mukaan ottamiseen demokratiaan.
Ohjelmajohtaja Jonna Haapanen kertoo, että edistystä on saavutettu.
Yksi esimerkki on Kenia, jossa Demo on tehnyt työtä sen eteen, että puolueet ottaisivat vammaiset ihmiset paremmin mukaan toimintaansa.
”Äskettäin saatiin aikaan suomalaisessakin mittakaavassa merkittävä uudistus. Keniassa puolueet keskenään laativat yhteiset minimistandardit sille, mitä rekisteröityneiden puolueiden pitää huomioida vammaisten ihmisten osallisuuteen liittyen.”
Tällaista paperia tai yhteisymmärrystä ei Suomessakaan ole. Demo on perustanut Suomessa puolueiden vammaistyöryhmän, ja nyt Demo aikoo viedä lokakuussa suomalaispoliitikot Keniaan tutustumaan Kenian puolueiden edistykselliseen yhteistyöhön.
”Oppimaan siitä, miten vammaisia ihmisiä voisi saada paremmin mukaan puoluetoimintaan”, Haapanen sanoo.
Lotta Valtonen, Jonna Haapanen ja Kevin Casas-Zamora puhuivat toimittajille ulkoministeriön järjestämässä taustatilaisuudessa 13. syyskuuta 2022.
