Monessa maassa kansalaisten huoli omasta turvallisuudestaan on syvä. Ihmiset ovat valmiita sietämään myös epädemokraattista hallintoa, kunhan turvallisuustilanne paranee, sanoi Suomessa vieraillut International IDEA -järjestön johtaja Kevin Casas-Zamora.
Useat viimeaikaiset raportit ovat maalanneet synkkää kuvaa demokratian tilasta, ja samankaltainen viesti oli myös helmikuun puolivälissä Suomessa vierailleella Kevin Casas-Zamoralla.
Casas-Zamorasin johtama järjestö – International IDEA – julkaisi viime marraskuussa vuosiraporttinsa, jossa todettiin demokratian heikenneen suurimmassa osassa maailman maita jo kuudetta vuotta peräkkäin. Alamäki on pisin, jonka IDEA on rekisteröinyt sitten vuoden 1975, joka on alkupiste sen tilastollisille raporteille.
Casas-Zamora on erityisesti huolissaan demokratiaan kuuluvista valtaa tasapainottavista järjestelmistä, kuten oikeuslaitoksesta, parlamentista ja vaaleista, jotka asettavat rajoja vallanpitäjille ja poliitikoille.
”Nämä järjestelmät ovat uhattuina ympäri maailman, jopa perinteisissä demokratioissa”, Casas-Zamora sanoi ulkoministeriön järjestämässä seminaarissa Helsingissä.
Demokratiaa pidetään yhä arvossa
Raportissa on myös valonpilkahduksia. Esimerkiksi korruption määrä on ensimmäistä kertaa laskenut monessa maassa ympäri maailman, erityisesti Afrikassa.
”Emme vielä tiedä, onko tämä uusi kehityssuunta, mutta kyseessä on tärkeä uutinen muutoin niin synkässä yleiskuvassa”, Casas-Zamora sanoi.
Myös poliittisen osallistumisen määrä on nousussa. Se näkyy monenlaisten virallisten ja epävirallisten organisaatioiden ja liikkeiden yleistymisenä. Nämä toimijat ovat ottaneet tehtäväkseen esimerkiksi vaalien valvomisen, korruption vastaisen taistelun tai kansalaisyhteiskunnan elvyttämisen.
”Nämä demokratian innokkaimmat puolustajat asuvat kaukana vakiintuneista länsimaisista demokratioista, erityisesti Afrikassa. Ilmiö kertoo siitä, että demokratiaa pidetään yhä perustavaa laatua olevana arvona, jota kannattaa suojella.”
Kolme työkalua demokratian vahvistamiseksi
Kevin Casas-Zamora kiitteli seminaarissa Suomea siitä, että maa on ollut yksi International IDEA -järjestön perustajista ja myös sen luotettava rahoittaja.
Hän esitteli kolme keinoa, joilla Suomi voisi jatkossa olla mukana elvyttämässä globaalia demokratiaa.
Ensimmäiseksi Suomen ja kansainvälisen yhteisön olisi hyvä edistää vaalien vapautta ja avoimuutta tukemalla vaaliviranomaisten puolueettomuutta, lehdistönvapautta, kokoontumisvapautta sekä kansalaisten oikeutta järjestäytyä aatteellisiksi ryhmiksi ja poliittisiksi puolueiksi.
Toiseksi Casas-Zamora suositteli demokraattisen hallintotavan tukemista. Käytännössä se tarkoittaisi kehittyvien maiden hallitusten taloudenpitoon ja julkishallintoon liittyvän osaamisen parantamista sekä poliittisen vuoropuhelun lisäämistä, jotta kansalaisten luottamus hallintoon kasvaisi. Keinovalikoimaan kuuluisi myös korruption ja rankaisemattomuuden vastustaminen.
Kolmanneksi olisi tärkeää vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimintakykyä ympäri maailman esimerkiksi rahoittamalla demokratiaa edistäviä ruohonjuuritason ryhmittymiä ja järjestöjä.
”Suomella on vahvuuksia kaikilla näillä osa-alueilla”, Casas-Zamora sanoi.
Turvallisuutta demokratian kustannuksella?
Demokratian elvyttämiskeinojen lisäksi Casas-Zamora puhui demokraattisten instituutioiden uusiutumiskyvystä.
”Demokraattisten instituutioiden olisi kyettävä ratkomaan todellisen maailman todellisia ongelmia. Jos tässä ei onnistuta, vallanpitäjien on vaikea rakentaa luottamusta ja kannatusperustaa.”
Casa-Zamora nosti esiin Länsi-Afrikan viimeaikaiset vallankaappaukset. Alueella on ollut viime vuosina turvatonta, kun islamistiset puolisotilaalliset joukot ovat taistelleet armeijaa vastaan ja kaapanneet suuria maa-alueita haltuunsa. Länsi-Afrikassa viime vuosina tapahtuneet vallankaappaukset ovat nostaneet valtaan muun muassa korkea-arvoisia upseereita ja sotilaita, jotka ovat luvanneet tehokkaampia toimia islamisteja vastaan ja siten myös parempaa yleistä turvallisuutta.
Casa-Zamora tapasi viime lokakuussa alueen päättäjiä ja kansalaisyhteiskuntaa, ja hänelle selvisi, että kansalaisten huoli omasta turvallisuudestaan on niin suurta, että he ovat valmiita sietämään epädemokraattista hallintoa, kunhan turvallisuustilanne paranee.
”Ihmiset ovat jopa valmiita siihen, että demokraattinen järjestelmä hajoaa kokonaan. Tämä on ongelma, johon demokratiaa puolustavien voimien on kiinnitettävä huomiota. Kuinka taata turvallisuus siten, että samalla voidaan pitää kiinni myös demokratiasta ja ihmisoikeuksista?”
Casas-Zamora sanoi kuulleensa vähättelevää puhetta, jonka mukaan turvallisuusasiat kuuluvat aikuisille ja muut asiat, kuten demokratian tukeminen, lapsille.
”Tällainen ajattelutapa on suuri virhe. Demokratia on viime kädessä turvallisuuskysymys. Jos Venäjällä olisi ollut toimiva demokratia, maa ei olisi koskaan hyökännyt Ukrainaan.”
”On hyvin, hyvin tärkeää, että näemme demokratian hyödyt myös turvallisuusnäkökulmasta.”
Suomen demokratiatuki on pienentynyt
Seminaariin osallistunut Kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteeri Marikki Karhu piti Casas-Zamoran ehdotuksia hyvinä ja muistutti, että vaikka Suomi on sitoutunut demokratian edistämiseen maailmalla, itse demokratiatuki ei ole ollut kovin korkealla Suomen agendalla.
Karhu lainasi Kehityspoliittisen toimikunnan tuoretta raporttia, jonka mukaan demokratiatukeen on Suomessa osoitettu noin 5 prosenttia ulkoministeriön hallinnoimasta kehitysyhteistyörahoituksesta, kun muissa Pohjoismaissa ja Alankomaissa tuki on korkeammalla tasolla. Ruotsissa sen osuus on yli 30 prosenttia.
Suomi käytti demokratiatukeen vuonna 2014 vielä 70 miljoonaa euroa, kun vuonna 2020 demokratiatuki oli vähentynyt alle 40 miljoonaan euroon.
