Maailman suurimman vapaakauppa-alueen odotetaan lisäävään Afrikan sisäistä kauppaa ja nostavan ihmisiä köyhyydestä.
54 Afrikan unionin jäsenmaata sopi vuonna 2019 maanosan laajuisesta vapaakauppa-alueesta, joka tunnetaan lyhenteellä AfCFTA (African Continental Free Trade Area). Se on maiden määrällä mitattuna maailman suurin vapaakauppasopimus. 36 sopimuksen ratifioinutta maata ovat ryhtyneet panemaan sitä toimeen tämän vuoden alusta lähtien.
Sopimuksen on tarkoitus poistaa 90 prosenttia tullimaksuista Afrikan maiden välillä viiden vuoden kuluessa ja vilkastuttaa mantereen sisäistä kauppaa.
Kaikkein köyhimpien maiden siirtymäkaudet ovat kymmenestä viiteentoista vuotta, eli vähintään kaksinkertaiset alueen vauraimpiin maihin verrattuna.
Afrikan maiden ulkomaankaupasta vain 17 prosenttia suuntautuu toisiin Afrikan maihin. Esimerkiksi Euroopassa vastaava luku on 69 prosenttia. YK:n Afrikan talouskomissio UNECA on arvioinut, että parhaimmillaan vapaakauppa-alue voisi kasvattaa koko maanosan kaupan arvoa 40–50 prosentilla vuoteen 2040 mennessä.
AFRIKASSA ON hyvin erilaisia valtioita: esimerkiksi Etelä-Afrikka on pitkälle teollistunut ja monipuolinen vientimaa, Tšad puolestaan köyhä maatalousvaltainen sisämaavaltio, jonka viennistä raakaöljy kattaa 94 prosenttia.
Afrikan vapaakauppasopimuksessa erilaiset lähtökohdat on huomioitu erilaisilla siirtymäkausilla, kertoo ulkoministeriön kauppapolitiikan yksikön päällikkö Pasi-Heikki Vaaranmaa. Kaikkein köyhimpien maiden siirtymäkaudet ovat kymmenestä viiteentoista vuotta, eli vähintään kaksinkertaiset alueen vauraimpiin maihin verrattuna.
Vaaranmaa mainitsee, että köyhimmät maat voivat jatkossa mahdollisesti myös hakea tukea tullimaksujen poistumisesta aiheutuviin tulonmenetyksiin ja vahvistaa näin muuta veronkeruutaan. Tullimaksut muodostavat monissa köyhissä maissa merkittävän osan valtion verotuloista.
”Sopimuksen odotetaan nostavan 30 miljoonaa ihmistä pois köyhyydestä ja hyödyttävän erityisesti kaikkein köyhimpiä maita”, Vaaranmaa sanoo.
”Ei tullien alentaminen tosin itsessään tuo hyötyjä”, hän lisää.
”Kaupankäyntiä täytyy kyetä muutenkin helpottamaan.”
Tässä ovat oleellisessa osassa esimerkiksi tullimenettelyjen yksinkertaistaminen, afrikkalaisten yritysten kytkeytyminen toisiinsa ja kansainvälisiin arvoketjuihin sekä infrastruktuurin, kuten teiden ja rautateiden, rakentaminen.
TEKSTI KUUTTI KOSKI KUVA THOMAS MUKOYA/REUTERS/LK
Kuvassa asiointia matkapuhelinoperaattori Airtel Kenyan toimipisteessä Nairobissa viime tammikuussa.
