Ulkoministeriön Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuussa. Se on Suomen käyntikortti Afrikan maiden suuntaan, sanoo strategiatyöhön osallistunut apulaisosastopäällikkö Claus Lindroos.
Claus Lindroos, Euroopan unioni julkaisi Afrikka-strategiansa vuosi sitten. Miksi Suomen pitää seurata perässä?
”Euroopan unionin Afrikka-strategia ei sulje pois sitä, etteikö Suomella kannattaisi olla omaa strategiaansa. Sen avulla voimme kansallisesti määritellä, missä Afrikkaan liittyvissä asioissa on etujemme mukaista olla mukana ja missä meillä on annettavaa.”
Voiko olla yhtä strategiaa yli 50 erilaiselle maalle? Eihän Afrikallakaan ole Eurooppa-strategiaa?
”On totta, että Afrikan maat ovat hyvin erilaisia keskenään, ja esimerkiksi Pohjois-Afrikan maat kokevat kuuluvansa enemmän Välimeren alueeseen kuin Afrikkaan.
”Kiinnostavaa on, miten Suomi voisi kasvattaa Afrikkaan suuntautuvaa vientiään, jonka osuus on noin kahden prosentin luokkaa kaikesta viennistämme.”
Strategiaa laadittaessa on selkeästi haluttu eroon perinteisestä kuvasta, jossa Afrikka on köyhä ja kriisejä täynnä oleva maanosa, ja me täältä Suomesta käsin ratkaisemme kaikki sen ongelmat. Sen sijaan strategia on eräänlainen käyntikortti siitä, millaista yhteistyötä me voisimme harjoittaa eri Afrikan maiden kanssa. Joidenkin kanssa painottuu kauppa, toisten kanssa turvallisuus ja kolmansien kanssa kehitetään yhdessä suomalaisillekin tärkeitä asioita, kuten tasa-arvoa, digitalisaatiota, kestävää energiaa ja kiertotaloutta.”
Mitä strategiassa sanotaan?
”Strategiassa linjataan muiden muassa, miten Suomen kannattaa kehittää taloudellisia ja poliittisia suhteitaan Afrikan maiden kanssa sekä tukea niitä rauhaan ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Kiinnostavaa on, miten Suomi voisi kasvattaa Afrikkaan suuntautuvaa vientiään, jonka osuus on noin kahden prosentin luokkaa kaikesta viennistämme. Kysyntää voisi olla esimerkiksi kestäville energiaratkaisuille, digitalisaatiolle ja koulutukselle.
Strategiassa puhutaan myös integraation ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen merkityksestä. Ja siitä, miten Suomi voisi esimerkiksi käyttää nykyistä paremmin hyväkseen EU:n hankkeita tai maassamme asuvien afrikkalaisten osaamista ja kontakteja.
Strategiassa painottuu ennen kaikkea Suomen ja Afrikan maiden välisten suhteiden monipuolisuus. Afrikka ei siis ole vain uusi markkina-alue, josta Suomi voi hyötyä. Tärkeä roolinsa on myös perinteisellä kehitysyhteistyöllä, joka säilyy vielä pitkään muun yhteistyön rinnalla.”
Miten suhtaudut Afrikan tulevaisuuteen?
”Olen optimistinen realisti. Jotkut näkevät Afrikan maissa vain ongelmia ja haasteita. Toiset taas odottavat innokkaasti nopeaa suurta muutosta. Todellisuus löytyy näiden kahden näkemyksen välistä.”
TEKSTI JUKKA ARONEN KUVA PETRI KROOK/UM
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
31.3.2021 Muutettu Afrikka-strategian julkaisuajankohdan aikamuotoa ja lisätty linkki.
