Kiina, Intia ja Venäjä ovat jakaneet rokotteita lähipiireilleen. Kehittyvät maat ottavat koronavirusrokotteet kiitollisina vastaan, vaikka hintana olisi lojaalisuus. Miten Eurooppa ja Yhdysvallat vastaavat haasteeseen?
Mikä yhdistää Kambodžaa, Pakistania, Nepalia ja Laosia? No tietysti Aasia. On paljon muutakin, kuten se, että Kiina on lahjoittanut niille satojatuhansia koronavirusrokotteita.
Entä Sri Lankaa, Afganistania, Bhutania ja Malediiveja? Intian lahjoittamat rokotteet.
Koronapandemia jatkuu toista vuotta, ja se vain kärjistää eriarvoisuutta maailmassa.
Koronapandemia jatkuu toista vuotta, ja se vain kärjistää eriarvoisuutta maailmassa.
Otetaan ensin perinteinen jakolinja, rikkaat ja köyhät. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan rikkaat valtiot olivat saaneet huhtikuun alussa 87 ja köyhimmät maat vain 0,2 prosenttia koronavirusrokotteista. Toukokuun puolivälissä joka kolmas pohjoisamerikkalainen ja joka neljäs eurooppalainen oli rokotettu vähintään kerran. Aasialaisista joka 20:s, afrikkalaisista vain joka 73:s.
Ja heistäkin osa lahjarokottein.
Maksuttomat rokotteet kytkeytyvät toiseen jakolinjaan, jossa taistellaan maailman herruudesta.
Kiina, Intia ja Venäjä ovat antaneet koronavirusrokotteitaan lähipiireilleen ja valtioille, joissa ne haluavat laajentaa vaikutusvaltaansa. Esimerkiksi edellä mainituista rokotteiden lahjoituksista näkyy se, että Intia ja Kiina kilpailevat vaikutusvallasta Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa.
Mutta ilmaista lounasta – tai lahjaa – ei ole, kuten sanotaan.
Lahja sisältää aina viestin. Sillä voi kalastella suosiota tai pyrkiä hallitsemaan tai alistamaan toista, ja se edellyttää usein vastavuoroisuutta. Kehittyvät maat ovat ottaneet ilmaiset rokotteet kiitollisina vastaan, vaikka hintana olisi jonkinasteinen lojaalisuus tai liittolaisuus.
Mitä muuta ne voisivat tehdä? Eihän apua ole edes Covaxista.
Ihanne murentui
Huhtikuussa 2020 syntyi Covax, WHO:n luotsaama yhteenliittymä, jonka tavoitteena on varmistaa, että myös kehittyvät maat saavat osansa koronavirusrokotteista.
”Ajatuksena oli, että koko ihmiskunta taistelee yhtenä rintamana tautia vastaan.”
– Päivi Sillanaukee
”Ajatuksena oli, että koko ihmiskunta taistelee yhtenä rintamana tautia vastaan”, Päivi Sillanaukee kertoo. Hän on terveyden ja hyvinvoinnin teemasuurlähettiläs ulkoministeriössä, WHO:n hallintoneuvoston jäsen ja taustaltaan lääketieteen tohtori.
Vuonna 2021 Covax-ohjelman kautta on tarkoitus jakaa kaksi miljardia rokoteannosta, joista 1,3 miljardia on varattu kehittyville maille. Laumasuoja koronavirustautia vastaan on saavutettu, kun maailman väestöstä on rokotettu karkeasti 70 prosenttia. Kansainvälinen rokotejärjestö Cepi vastaa Covaxissa rokotteiden kehittämisestä ja rahoituksesta, rokoteallianssi Gavi niiden hankinnasta.
Covaxiin kuuluu reilut 190 valtiota, Euroopan unionin kautta myös Suomi.
”Kun Covaxin mekanismi oli valmis, ideaali murtui”, Sillanaukee kertoo.
Viime vuonna EU ja vauraat valtiot, kuten Israel, Britannia ja Yhdysvallat, alkoivat neuvotella rokotteista suoraan lääkeyhtiöiden kanssa. Ne hamstrasivat eri valmistajien kehitteillä olevia rokotteita nelin- tai viisinkertaisesti tarpeisiinsa nähden.
Rokotteista valtaosa oli jo varattu, kun Covax sai rahoitustaan kuntoon.
”Rahoituksen lisäksi oli varmistettava, että kehittyvissä maissa on tarpeeksi terveydenhuollon henkilöstöä ja rokotteiden kuljetus ja säilytys kunnossa”, Sillanaukee selittää.
Ensimmäiset rokotteet Covaxin kautta jaettiin Ghanaan 24. helmikuuta 2021.
Maaliskuun loppuun mennessä Covaxin kautta piti olla jaettuna 100 miljoonaa rokoteannosta, mutta määrä jäi 38 miljoonaan. Jaettavaa ei yksinkertaisesti ollut. Suurin rokotetuottaja Intia oli kieltänyt väliaikaisesti valmistamansa Astra Zenecan rokotteen viemisen maasta, sillä pandemian toinen aalto oli iskenyt maahan rajusti ja rokotteet tarvittiin kipeästi omalle kansalle.
Covax tarvitsee myös lisää rahoitusta jäsenvaltioiltaan.
”Yli kolme miljardia euroa”, Sillanaukee tarkentaa.
Kiina ja Venäjä ovat myyneet koronavirusrokotteitaan valtioille ja yksityisille yrityksille, Kiina usein velaksi.
Huhtikuussa 2021 äänenpainot jyrkentyivät. WHO oli aiemmin syyttänyt rikkaita valtioita rokotteiden hamstrauksesta, ja nyt syytelistalle nousivat myös Covaxin sivuuttaminen ja rokotteiden jakaminen kahdenvälisille kumppaneille poliittisista tai kaupallisista syistä.
Paine kasvaa
Huhtikuussa 2021 oli jo selvää, että Covax-ohjelma jää jälkeen tavoitteistaan, joten globaalin koronaviruspandemian kukistamiseksi oli pohdittava muitakin keinoja.
Osa kehittyvistä valtioista voi hankkia rokotteensa omakustannushinnalla, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola toteaa. Edullisin on Astra Zenecan ja Oxfordin yliopiston Vaxzevria-rokote, jota on myyty karkeasti kolmella eurolla annos, mikä on kolmannes Pfizerin ja Biontechin sekä Modernan rokotteen hinnasta.
”Kiinnostus Astra Zenecaan voi tosin hiipua veritulppariskin vuoksi.”
Kiina ja Venäjä ovat myyneet koronavirusrokotteitaan valtioille ja yksityisille yrityksille, Kiina usein velaksi. Kiinalaisten rokotteiden tehokkuus on herättänyt epäilyksiä, samoin Venäjän Sputnik V -rokotteen tutkimukset. Uutistoimisto Bloombergin mukaan Kenia kielsi yksityisiä yrityksiä myymästä Sputnikia, jonka hinta oli noussut lähes 60 euroon annokselta.
Myös Afrikan unioni on neuvotellut rokotteista, tosin jälkijunassa.
Myös Afrikan unioni on neuvotellut rokotteista, tosin jälkijunassa.
Omaa rokotetuotantoa kehittyvillä mailla ei ole Intiaa lukuun ottamatta, Mika Aaltola sanoo. Isot ja nousevat valtiot Brasilia ja Etelä-Afrikka siihen pystyisivät.
Toistaiseksi rokotteita tuottavat vain monikansalliset lääkeyhtiöt, jotka omistavat tuotteidensa yksinoikeudet. Niistä luopuminen pandemian ajaksi vapauttaisi tuotannon ja laskisi rokotteiden hintoja, jolloin myös kehittyvät maat pääsisivät osallisiksi rokotteista.
Intia ja Etelä-Afrikka ehdottivat jo viime lokakuussa Maailman kauppajärjestölle WTO:lle patenttien avaamista. EU, Yhdysvallat ja Britannia vastustivat.
”Paine patenttien avaamiseen kasvaa”, Aaltola toteaa.
”Vastustajat perustelevat kantaansa sillä, että tuotekehittelyssä on paljon yksityistä rahaa, ja sijoittajat haluavat voittonsa. Ne jatkavat, että jos aineettomista oikeuksista luovutaan, niin kuka enää viitsii sijoittaa tuotekehittelyyn, kun seuraava pandemia on ovella?”
Pehmeää diplomatiaa
Geopoliittinen tilanne maailmassa on koventunut, ja yhtenä syynä siihen on rokotediplomatia eli niin kutsuttu pehmeä diplomatia, Mika Aaltola sanoo.
”Rokote on uusi ase, tehokasta diplomatiaa.”
– Mika Aaltola
”Rokote on uusi ase, tehokasta diplomatiaa.”
Aaltola ottaa esimerkiksi Kiinan. Ilmaiset tai edulliset rokotteet kielivät vastaanottajille siitä, että Kiina kantaa heistä huolta ja pystyy tuottamaan terveyttä myös muille kansoille.
Vastalahjaksi Kiina odottaa myötämielisyyttä esimerkiksi Uusi silkkitie – ja Vyö ja tie -hankkeisiinsa. Kiina haluaa rakentaa uusia liikenneyhteyksiä, jotta voi lisätä kaupankäyntiään ja sitä kautta taloudellista ja poliittista vaikutusvaltaansa.
Intia on vastaavasti julkistanut Vaccine maitri – eli rokoteystävyysohjelman, jolla se pyrkii lujittamaan asemaansa lähialueillaan. Ohjelma on jäähyllä Intian kaoottisen pandemiatilanteen vuoksi, ja Kiina on tarjonnut lisäämään rokotteidensa vientiä Kaakkois-Aasiaan.
Yhdysvallat on ollut näreissään etenkin Kiinan rokotediplomatiasta, ja se on näkynyt tekoina, Aaltola sanoo. Tammikuussa 2021 presidentti Joe Bidenin hallinto antoi ensitöikseen tukensa Covaxille. Helmikuussa Yhdysvallat päätti lahjoittaa 3,3 miljardia euroa Covax-ohjelmalle vuosina 2021–2022. Maaliskuussa niin kutsutut Quad-maat eli Yhdysvallat, Intia, Japani ja Australia päättivät lahjoittaa miljardi koronavirusrokotetta Kaakkois-Aasiaan vuoden 2022 loppuun mennessä, koska ne haluavat hillitä Kiinan vaikutusvallan kasvua.
Rokotediplomatia luo painetta myös WTO:lle.
”WTO:n sääntöjä on mahdollista muuttaa”, Aaltola toteaa.
”Rokotteiden patenttien avaamisesta on toki maksettava korvauksia lääkeyhtiöille, mutta senhän voisi rahoittaa esimerkiksi Maailmanpankin kautta.”
Ideologiat vahvistuvat
Kun Euroopassa puhutaan rokotepasseista, lentoliikenteen elpymisestä ja tulevista Espanjan-lomista, rokotteita odottavat valtiot joutuvat käpristymään itseensä yhä enemmän.
”Voidaan puhua korona-apartheidista, jaosta rokotettuihin ja rokottamattomiin.”
– Mika Aaltola
Eniten kärsivät köyhät ja hauraat valtiot, joita edes rokotediplomatia ei tavoita.
Rokotteiden päätyminen rikkaille valtioille synnyttää kehittyvissä maissa tyytymättömyyttä ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta, Mika Aaltola toteaa.
”Voidaan puhua korona-apartheidista, jaosta rokotettuihin ja rokottamattomiin.”
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkärin Hanna Nohynekin mielestä ihmiskunnan pitäisi havahtua solidaarisuuteen ja pohtia, pyritäänkö rokotteilla estämään taudin vaikea muoto ja kuolemat vai taudin leviäminen, jolloin rokotteita tarvitaan enemmän. Rikkaat valtiot eivät yksin pysty kukistamaan koronavirusta, josta on jo useita muunnoksia.
”Kolmas rokoteannos tulee, tehosteannos ehkä jopa vuoden välein.”
Nohynek lisää, ettei rokotteiden todellista suoja-aikaa vielä tiedetä.
Päivi Sillanaukeeta ulkoministeriöstä askarruttaa, onko kolmas rokoteannos pois kehittyvien maiden ensimmäisistä rokotteista. Mitä pidempään rokotesolidaarisuus maailmassa saa odottaa, sitä pidemmälle siirtyy palautuminen normaaliin elämään, kuten jouhevaan kaupankäyntiin ja matkustamiseen, hän toteaa.
Mika Aaltolan mukaan paluuta vanhaan maailmanjärjestykseen ei ainakaan ole.
”Useanväliset sopimukset eli plurilateralismi yleistyvät. Universaali maailmanjärjestön jäsenyys vaihtuu pienempiin koulukuntiin, klubimaiseen järjestelmään. Esimerkiksi käyvät Quad-maat, jotka päättivät koronavirusrokotteista Kaakkois-Aasiaan.”
Myös ideologiat vahvistuvat, Aaltola sanoo.
”Jos virus ei olisi politisoitunut, olisi selvää, että apua annettaisiin pahiten kärsiville valtioille ja ihmisille taloudellisista, lääketieteellisistä ja inhimillisistä syistä.”
– Päivi Sillanaukee
”Kiina auttaa autokratioita ja autokraattisia valtioita, demokratiat tukevat demokratioita. Venäjä tukee itselleen ystävällisiä valtioita. Ideologiset jännitteet kasvavat, kuten kylmän sodan aikaan.”
Niukkuudesta runsauteen
Jos virus ei olisi politisoitunut, olisi selvää, että apua annettaisiin pahiten kärsiville valtioille ja ihmisille taloudellisista, lääketieteellisistä ja inhimillisistä syistä, Päivi Sillanaukee toteaa.
”Välissä ovat kuitenkin nationalismi ja itsekkyys.”
Nykyisille rokotteille immuunit tautimuodot ovat jo levinneet. Virus on halukas ja kyvykäs muuntautumaan, joten elämme sen kanssa vielä pitkään, Sillanaukee arvioi. Mitä useampia uusia tartuntoja maailmassa tulee, sitä suurempi on uusien mutaatioiden riski.
Hanna Nohynek toteaa, että rokotteet kehittyvät ja pystyvät jatkossa vastaamaan nopeasti viruksen mutaatioihin. Laajassa käytössä on jo 13 rokotetta. Yli 300 koronavirusrokotteen aihiota on kehitettävinä, ja yli 90:tä rokotetta testataan ihmisillä.
Hän luottaa myös siihen, että Covax-ohjelma saa lisärahoitusta.
Aaltola uskoo, että rokotteiden niukkuus vaihtuu kohta runsaudeksi.
Yhdysvallat ilmoitti toukokuussa kannattavansa rokotteiden patenttisuojan poistamista, ja EU on valmis neuvottelemaan asiasta. Eurooppa ja Yhdysvallat rokottavat kansalaisiaan kiivasta tahtia, ja kohta varattuja rokotteita vapautuu kehittyville valtioille. Yhdysvallat aikoo luovuttaa 60 miljoonaa rokoteannosta muille maille joko Covax-ohjelman kautta tai suoraan.
Uutisia uusista lahjoituksia tulee koko ajan, tipoittain.
Rikkaat maat havahtuvat auttamaan köyhiä, jotta maailma ei täysin mullistuisi.
TEKSTI PÄIVI ÄNGESLEVÄ KUVITUS SAMULI SIIRALA
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
